- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
312

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - knackning ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

kna

knackning — knipa

koputus. II. (pain. part.): ^ av koputtaa,
nakuttaa pois, irti; ^ ner ett brev på
skrivmaskin naputtaa kirje
kirjoituskoneella; ~ på koputtaa jhk; ^ sönder
koputtaa, nakuttaa, hakata (Iin.
nokalla) rikki; ~ ur pipan kopistaa (porot)
piipusta, piipunkopasta.
knackning -en -ar koputus, nakutus; det
hördes en ^ kuului koputusta; oveen
koputettiin; det hördes några ~ar kuului pari
koputusta.

knaggla I itr, ~ sig igenom en bok
saada työllä ja tuskalla luetuksi kirja läpi
alusta loppuun; ^ sig igenom i en
tentamen juuri ja juuri läpäistä tutkinnossa,
knagglig -t -are kankea, mutkikas;
epätasainen, rosoinen, karkea; det går litet
r^t med tyskan saksa (n puhuminen)
sujuu hieman kankeasti, on hieman
avutonta; han har det ~t hänellä on
(taloudellisia, raha)vaikeuksia, -het -en
kankeus, mutkikkuus, epätasaisuus,
rosoisuus; vaikeus.

knak -et: med ~ o. brak ryskien (ja
räis-käen).

knaka I itr naksaa, ratista, ritistä; det ~r
i alla fogar sen (kaikki) liitokset
natisevat.

knal -t -are (j.) ks. skral; det är r^t med hans
kunskaper i tyska hänen saksantaitonsa
on niin ja näin, varsin heikko, siitä ei ole
paljon puhumista; han har det ~t ställtl
hän on aika heikoissa (taloudellisissa,
rahallisissa) oloissa.

knall -en -ar paukku, pamaus, räjähdys;
~ o. fall yhtäkkiä, aivan äkkiä.

1. knalla I itr paukahtaa, pamahtaa.

2. knalla I itr kävellä (verkkaan); det ~r
o. går siinähän (se) menee, menettelee;
~ (sig) i väg lähteä, mennä tiehensä.

knallande -t pauke, jvske.

knalldos|a -an -or (raut.) paukkuopaste.

1. knall|e -en -ar mäennyppylä, töyry.

2. knalli e -en -ar kulkukauppias, kauppuri.

3. knall|e -en -ar (mer.) laivakorppu.
knall||effekt suunnaton mainos-, paukku|-

vaikutus, -vaikutelma, -gas (kem.)
rä-jähdyskaasu. -hatt (mets.) nalli; (j)
knalli-(hattu). -pulver räj ähdy s jauhe, -påk (leik.
kivr.) tussari, paukku-, reikä|rauta. -rö|d
-tt tulipunainen,
knap -en -ar (mer.) vekara, knaappi.
knapadel (hist.) knaappiaateli, alhaisaateli.
knap|e -en -ar (hist.) knaappi.
knaper -t 1. niukka, kehno, pahainen; ha
det ~t olla niukoissa oloissa. 2. kuiva.

1. knapp -en -ar (vaat.) nappi; (satulan,
miekan) nuppi; (ksv. heteen) ponsi.

2. knapp -t -are niukka, vajaa; en ~
kilometer niukka, vajaa kilometri; leva i

n^a omständigheter elää niukoissa oloissa;
med r^ nöd hädin tuskin; han har det
mycket hän on kovin ahtaissa oloissa;
jag har om tid (pengar) aikani on
täpärällä, minulla on hyvin vähän aikaa
(olen niukoissa rahoissa); i ~ste laget
kovin niukalti; tilltagen niukasti

mitattu.

knappa I tr: ^ av (in) [på] rajoittaa,
supistaa, vähentää (jssk).
knappast (adv.) tuskin,
knapphet -en niukkuus,
knapphål (vaat.) napin|reikä, -läpi.
knapphåls||blomma napinreikäkukka. -sax
napinreikäsakset. -silke napinreikäsilkki.
-stygn, -styng napinreikäpisto.
knapphändig -t -are niukka, suppea,
vaja-nainen.

knappnål nuppineula; man kunde ha hort en
~ falla olisi kuullut neulan putoavan,
knappnåls||brev nuppineula|kirje
(-pakkaus). -huvud nuppineulan nuppi, -sting»
-styng (m. kuv.) (nuppi)neulanpisto.
knapprad nappirivi.

knappt (adv.) 1. ks. 2. knapp. 2. (—
knappast) tuskin, tuskinpa vain; ^ förrän
tuskin ennen; ^ hade han somnat, förrän
han blev väckt tuskin hän oli nukahtanut,
kun hänet (jo taas) herätettiin,
knapra I itr nakerrella, på jtk; ha ngt ott ~
på olla jtk nakerrettavana,
knaprig -1 -are murea; murskahteleva.
knarr 1. -et narina; jag har ~ i skorna
kenkäni narisevat. 2. -en -ar (hnk.)
marisija, naukuja. 3. (el.) kaisla-, ruis|raakka
knarra I itr narista (m. lumi); (ovi) naukua,
knarrig -t -are 1. nariseva, naukuva: vrt.
ed. 2. mariseva, äreä.
knastra I itr (onom.) rätistä, rauskua,
säristä; (takkatuli) räiskää, (sora) ratista,
knatt|e -en -ar (j.) pikku poika, (lyhyt
hnk.) pätkä,
knatt|er -ret rätinä,
knattra I itr rätistä, räiskää, napsaa.
knega I itr käydä retuuttaa, rämpiä,
knek: vara på ~en olla rappiolla,
hunningolla.

knekt -en -ar 1. sotilas, (hist.) huovi. 2.

(kort.) sotamies,
knep -et - juoni, kuje, metku; kepponen,
knepig -t -are juonikas; pulmallinen,
mutkikas; (kuv.) visainen, hankala,
knip -et (lääk.) vatsan|puru, -väänteet.
knip!a A. -an -or 1. (el. Eucephala clangula)
telkkä. 2. -an pula, ahdinko, pulma; vrt.
klämma A. B. IV1 I. tr nipistää, puristaa,
siepata; ^ en applåd saada (osakseen)
kättentaputukset. II. itr: det -er i magen
vatsaani vääntää, minulla on vatsanpurua;
om det -er (kuv.) j os kovalle ottaa. III.(pain.

312

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0326.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free