- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
339

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - kvalitet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

kvalitet — ]

kvalitet -en -er laatu, laji; (sisäinen) arvo.
kvalitetsvara laatutavara,
kvalm -et painostava, raskas,
tukahduttava ilma.

kvalmig -t -are tukahduttava, raskas,
painostava, hiostava.

kvalst|er -ret - (el.) punkki; vrt. skogsbässe.
kvanting -en -ar (j.) poikanulikka,
poikanen.

kvantitativ -t paljoudellinen, määrällinen,
kvantitet -en -er paljous, määrä, koko,

erä; (äänen, äänteen, sävelen) kesto,
kvant|um -ura, -umet -a määrä, paljous,
kvar (adv.) jäljell|ä -e, tähtee|nä, -ksi;
lämna ~ efter sig jättää jälkeensä; har
vi långt onko vielä pitkä matka
(pitkän aikaa) jäljellä? f ag har inte långt ~
minulla ei ole enää pitkälti elinaikaa; jag
har 1 000 mark ~ minulla on vielä
(jäljellä) 1 000 mk; vara ~ över natten olla
yötä; är du ~ här i morgon? oletko
täällä vielä huomenna? den del av staden,
som ännu finns ^ se osa kaupungista,
joka on vielä pystyssä. (Ks. m. vrb.
pain. part.) -bliv|en -et -na jäljelle,
tähteeksi jäänyt, -glöm|d -t unohtunut,
unohdettu; ingenting -t? olet(te)ko (ehkä)
unohtanut jtk? -hålla IV2 tr pitää
hallussaan, olla luovuttamatta,
kvark|a -an (el.lääk.) pääntauti.
kvar||lev|a -an -or jäännös, tähde; hans
jordiska -or hänen maalliset jäännöksensä,
hänen tomunsa, -levande (a. tpm.):
de ~ henkiin jääneet, elävät, -liggande
(a. tpm.) noutamatta jäänyt (jätetty),
noutamaton.

kvarlåtenskap -en jälkeenjäänyt
omaisuus; jäämistö, perut,
kvarlåtenskapsskatt jäämistö vero.
kvarn -en -ar mylly; hon pratar som en ~
sen naisen suu jauhaa kuin mylly; nu
har han vatten på sin nyt hän ön
oikein ollakseen, on saanut uutta yltyä,
vettä myllyynsä; den som kommer först
till ~en, får mala först sen jyvät ensiksi
jauhetaan joka ensinnä myllyyn tulee,
-damm myllyn]sulku, -pato. -hjul
myllynratas. -sten myllynkivi, -vinge
(tuuli)-myllynsiipi.

kvar||sittare -n - (koul.) luokalle jäänyt;
jälki-istuntaa saanut; bli jäädä
luokalle, istumaan, -sittning -en (koul.)
jälki-istunta. -skatt veron jäännöserä;
jälkivero, -stad -en -er takavarikko;
belägga ngt med ~ panna takavarikkoon,
-stå V itr olla jäljellä, tähteenä; pysyä
voimassa; roende skatt ks. kvarskatt.

kvart -en -er (aik. ym. pl us. -)
neljännes; neljännestunti; timme
neljännestunti; en ^s sekund neljännessekunti;

:vicksilver kvi

akademisk ~ akateeminen neljännes; en
r^ före tre neljännestä vaille kolme; en
över tre neljänneksen yli kolmen;
vänta i tre ~ odottaa kolme neljännestä;
vrt. trekvart. 2. ks. kvartsformat. 3.
(mus., miek.) kvartti,
kvartal -et - vuosineljännes,
neljännesvuosi.

kvartals||hyra vuosineljännesvuokra.
-skif-te vuosineljänneksen vaihde; vid
vuosineljänneksen vaihteessa,
kvartar -et 1. kortteli. 2. kuun neljännes.
3. asunto; söka ~ för natten etsiä, hakea
yösijaa; ligga i ~ olla majoitettuna jnnk.
kvarterpn (-u:) -en -er kvarteroni,
valkoihoisen ja mulatin jälkeläinen,
kvartett -en -er kvartetti; (mus.) neljän
solistin muod. soitto-, laulu|yhtye;
neli-ääninen (er. mieskuoro)laulu,
kvartettilaulu.

kvarting -en -ar neljännespullo.
kvarts -en -er (kiv.) kvartsi, ukonkivi.
k var t (s) || ark (kirj s.) neljännesarkki,
neli-taitteisarkki. -format nelitaitteiskoko;
en bok i ~ nelitaitteinen kirja,
kvartslampa kvartsilamppu.
kvartssekel neljännesvuosisata,
kvartar (geol.) kvartääri. -formation
kvar-täärimuodostuma.

kvast -en -ar luuta, vasta; (ksv.) huiskilo;
nya ~ar sopar bäst uudet luudat tekevät
puhdasta jälkeä, -formig luudan-, (ksv.)
huiskilon|muotoinen. -prick (mer.)
huis-kuviitta. -skaft luudanvarsi,
kvav I. -t -are ummehtunut, painostava,
hiostava. II. -et: gå i ~ mennä upoksiin,
upota; (kuv.) mennä myttyyn, raueta,
kverulans -en riidanhalu, moittimishalu.
kveru||lant -en -er ruikuttaja, marisija;
ret-telöitsijä. -lera valittaa, ruikuttaa,
kvick -1 -are sukkela, nopea, vikkelä;
(kuv.) nokkela, älykäs; vara ~ i huvudet
olla nopeaälyinen, sukkela tajuamaan,
käsittämään; vara ^ i vändningarna olla
nopsa, vikkelä liikkeissään; göra sig ~
på ngns bekostnad pitää hauskaa,
lasketella sukkeluuksia jnk kustannuksella,
kvicka I itr, rfl. ~ sig jouduttautua,
ehättää.

kvick||het nopeus, vikkelyys; (kuv.)
älykkyys, sukkeluus; säga (dumma) ~er
lasketella (typeriä) sukkeluuksia, -huvud
sukkela mies; (väl.) pilkkakirves,
kvickna I itr: ~ tili toipua, tulla
tajuihinsa.

kvickrot (ksv.) juolavehnä,
kvicksilv|er -ret elohopea; -ret har sjunkit
under noll elohopea on laskeutunut
nollan alapuolelle; hon har <—’ i kroppen
sillä tytöllä (naisella) on (kuin) elohopeaa

339

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0353.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free