Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - kyrksilver ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kyrk
kyrksilver — kämpa
kävijä, käy säännöllisesti kirkossa, -silver
kirkonhopeat, ehtoollisastiat. -skriva IV1
tr kirjoittaa kirkonkirjoihin; vara -skriven
i Borgå olla kirkonkirjoissa (j. kirjoilla)
Porvoossa, -socken (kirkko)pitäjä. -spira
kirkontorninhuippu. -torn kirkontorni,
-tupp kirkonkukko. -vaktare kirkon
vartija, suntio, -värd kirkonisäntä, (ent.)
kirkkoväärti. -ängel kirkkoenkeli.
kysk (ts-) -1 -are siveä, puhdas, viaton,
kyskhet -en siveys,
kyskhetslöfte siveydenlupaus.
kyss (ts-) -en -ar suudelma,
kyss|a II2 tr suudella; han -te henne på
munnen (pannan) hän suuteli tyttöä
suulle (otsalle); han -te henne på
hand(en) mies (poika) suuteli häntä
(naista) kädelle,
kyssande-tsuuteleminen; (halv.,inh.)
ainainen suutasuksin olo.
kyssas II2 itr (dep.) suudella toisiaan,
kyss||täck -t suukkosoma. -äkta (tpm.)
suudelmankestävä.
kytt|a (ts-) I itr (Suom. r.) kyteä, -land
kytömaa,
kåd|a -an -or pihka,
kådig -t -are pihkainen,
kåk (-å:) -en -ar 1. (hist.) kaakinpuu. 2.
hökkeli, pöksä, mökkipahanen.
kål 1. (ksv., puut.) kaali. 2. (kuv.) göra
(ta) ~ på ngn tehdä loppu jstk, nujertaa,
-blad kaalinlehti. -dolm|a -an -or (keit.)
kaalikääryle, -fjäril kaaliperhonen. -mask
kaalimato, kaaliperhosen toukka, -rabbi
-n kyssäkaali, -rot lanttu, -supare: de
är lika goda ~ (båda två) molemmat
yhtä hyviä, ei toinen toistaan parempi;
(snl.) pata kattilaa soimaa, musta kylki
kummallakin,
kånka I itr: ~ på ngt kantaa retuuttaa,
kåp|a -an -or kaapu; (tkn.) kotelo, suojus;
(lieden) kupu.
kår -en -er (sot.) osasto, joukko; yhtymä,
(us. yhd.) -kunta; diplomatiska ~en
diplomaattikunta, -anda yhteishenki,
kår|e -en -ar 1. tuulen|viri, -viuhka,
-puuska. 2. (kuv.): det går kalla -ar efter (längs)
ryggen kylmät väreet karsivat selkäpiitä,
kåsera I itr (er. san.) pakinoida,
kåserande (a. tpm.) pakinoiva; i ^ ton
pakinatyyliin,
kåserj -et -er pakina.
kås|jpr -(e)n -er, (naisp.) -qs -en -er
pakinoitsija.
kåt|a (-å:) -an -or (lappalais)kota.
käbb|el (ts-) -let (j.) kinastelu, kina.
käbbla (ts-) I itr kinastella, riidellä,
med ngn jnk kanssa; ~ emot inttää
vastaan.
käck (ts-) -t -are terhakka, reipas, ra vakka,
urhakka. -het -en rivakkuus, terhakkuus,
reippaus.
käft -en -ar (j.) leuka, turpa; (tkn.) pidin,
leuka; i dödens ~ar kuoleman kielissä;
(ut) ur dödens ~ar kuoleman kidasta;
hålla ~en pitää suunsa (j. kitansa) kiinni;
vara slängd i ~en (j.) olla sanavalmis,
hyvä suustaan, suustaan pääsevä; (vara)
stor i ~en (olla) suurisuinen, suupaltti;
slå ngn på ~eri iskeä vasten suuta,
käfta I itr (j.): ~ emot jankuttaa, jankata,
käkättää (vastaan); vrt. käbbla.
käg|el -eln -lar 1. (kirjp.) keili; kirjakkeen
korkeus. 2. ks. kägla; slå (spela) ~
heittää, pelata keilaa. -bana keilarata, -formig
-t keilamainen, kartiomainen, -klot
keila-pallo. -spelare keilailija, keilanpelaaja.
kägl|a (ts-) -an -or keila; slå (spela) -or
keilailla, heittää (pelata) keilaa,
käka (ts-) I tr (j.) syödä,
käkben (an.) leukaluu.
käk|(e) -en -ar leuka(pieli, -luu),
käkled (an.) leukanivel,
kälkbacke kelkkamäki,
kälkj|borgare poroporvari, -borgerlig -t
poroporvarillinen.
kälk|e -en -ar kelkka; åka ~ laskea
kelkalla mäkeä, kelkkailla,
kälk||åkare kelkkailija, -åkning -en
kelkkailu, mäenlasku kelkalla,
käll|a -an -or lähde (m. kuv., run.);
till allt ont oikea (iänikuinen) pahuuden
pesä, kaiken pahuuden alku ja juuri;
från säker ~ varmoista lähteistä,
varmalta taholta,
källardörr kellarinovi.
käll|are -ären -, -rar -(r)arna 1. kellari. 2.
ravintola, kapakka.
källar||fönster kellarinikkuna, -glugg
kellarini aukko, -luukku, -mästare
kellarimes-tari. -valv kellariholvi, -våning
kellarikerros.
käll||beskattning -en verojen
ennakkoperintä. -drag ks. -åder. -flod lähdejoki.
-forskning lähdetutkimus. -frisk -t
suoraan lähteestä (tuotu), -kritik
lähdekritiikki, lähteiden arvostelu, -skatt ks.
-beskattning, -skatteavdrag
palkanpidä-tys. -skrift lähdekirjoitus, lähde, -språng
pulppuava, kumpuava lähde, -studium
lähdetutkimus. -vatten lähdevesi, -åder
-n lähteensuoni.
kält -et mankuna, kärttäminen.
kälta I itr: ~ på ngn om (över) ngt (alati)
mankua, kärttää jtk jltk; moittia jtk
jstk.
kämpa I I. itr taistella, kamppailla; ^
en hård kamp käydä kova taistelu; ^
(e)mot asettua vastustamaan; ^ (e)mot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
