- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
375

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - L - lyxföremål ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

lyxföremål — lång

lån

nukke, -föremål ylellisyysesine, -hund
seurakoira.

lyxig -t (j.) ylellinen; loistelias, upea.

lyx||skatt ylellisyysvero. -tåg loistojuna.

lådla -an -or laatikko; pöydänlaatikko;
lokero; rasia; kirjelaatikko. 2. (keit.)
laatikko (ruoka); vuoka. 3. (j.) raitiovaunu.
4. (j.) hålla s rupatella, puhua pärpättää.

låd||kamera laatikkokamera, -ämnen
laa-tikkolaudat.

låg -t lägre lägst. 1. matala; (kuv.) alhainen;
hög o. s ylhäiset ja alhaiset; av s börd
alhaissukuinen; av s halt pitoisuudeltaan
niukka; ^a handlingar alhaiset,
halpamaiset hommat, puuhat; flyga på s
höjd (Int.) lentää matalalla; sa klackar
matalat kengän|korot, -kannat; sa kort
(kort.) huonot kortit, (j.) hakut; sa priser
halvat, huonot hinnat; köpa (sälja) till
^t pris ostaa (myydä) halvalla; ~
räntefot alhainen korkokanta; han har en s
tanke om ngt hänellä on (aika) huonot
ajatukset jstk; sa toner (mus.) matalat äänet;
st vattenstånd alave|si, -den aika; st
b arometer stånd ilmapuntari matalalla,
matalapaine (en aika); det är st i taket huone
on matala.

låg|a I. -an -or liekki (m. kuv.); stå i -or,
i ljusan s olla ilmi tulessa; vara eld
o. -or jör ngt olla ylen innostunut jhk;
försätta ngn i eld o. -or saada tulisesti
innostumaan, syttymään. II. I itr
leimuta, loimuta, liekehtiä; hans ögon sde
av hat hänen silmänsä leimusivat vihasta;
snde eld loimuava tuli; snde tal
(protester) leimuavat puheet (vastalauseet).

låg|]adel -n pikku-, alhais|aateli. -adlig -t
pikku-, alhais | aatelinen. -anfall (Int.)
matalahvökkäys. -flygning (Int.)
matalalento. -frekvens (rad.) matalajakso-,
pienj-taajuus. -halsa|d -t uurrettu (naisen
puku). -hait nilkuttava; han är s hän
nilkuttaa, ontuu (kävellessään).

låg||het (kuv.) alhaisuus, halpamaisuus.
-klacka|d -t matala|kantainen, -korkoinen
(kenkä), -konjunktur (kaup.)
matalasuhdanteet. -kyrklig (Engl. kirk.)
matala-kirkollinen. -land alamaa, alanko (maa),
-län|d -t -dare, -länt -are alava;
matalalla sijaitseva, -mäl|d -t -dare
hiljainen; i s ton hiljaisella äänellä,
-pro-centig alhais-, pieni|prosenttinen. -prosa
alatyyli; arkikieli; puhekieli, -sinna|d
-t, -sint - -are halpamainen, alhainen,
-sinthet alhaisuus, halpamaisuus. -sko
puolikenkä, -slätt alanko, alatasanko.
-språk (kiel.) alatyyli; arki-, katu|kieli.
-spänning (shk.) pienjännite. -stadium
ala-aste. -stammig -t (mtsh.)
matalarun-koinen.

lågt (adv.) vrt. lägre, lägst II. 1.
matalalla; ^ liggande matalalla sijaitseva;
^ stående alhaisella tasolla oleva; en s
stående människa (kuv.) alhaisella kannalla
oleva hnk.; flyga s lentää matalal|la, -ta;
sången går för s för mig laulu on (otettu)
minulle liian matalalta; hålla huvudet s
pitää pää painuksissa; platsen ligger s
paikka on, sijaitsee matalalla; solen står
s på himmelen aurinko on taivaalla
alhaalla (matalalla). 2. hiljaa; tala (viska)
s puhua (kuiskata) hiljaa,
låg|| tryck (mtr.) matalapaine; matala,
-tysk -t alasaksalainen, -tyska -n (kiel.)
alasaksa, -vatten (vsr. ym.) matalavesi,
alavesi, -vattenstånd matalavesi,
matala-vedenkorkeus. -växt - -a lyhytkasvuinen,
lån -et - laina (m. kuv.); ordet är ett s från
svenskan (se) sana on ruotsista saatu
laina; r^j att återbetalas vid anfordran
vaadittaessa takaisin maksettava laina;
s mot inteckning kiinne-, kiinnitys|laina;
bevilja (ge) ngn etts myöntää (antaa) jllk
laina; ta upp ett s ottaa laina; överta
ett s ottaa laina nimiinsä; tack jör set
av boken! kiitoksia kirjalainasta!
betrakta ngt som ett s pitää jtk lainana; jå
ngt till ss saada jtk lainaksi,
låna I I. tr lainata, av jltk, mot jtk vastaan,
på jks ajaksi, åt }\\\i\sngtav (jrån) ngn
lainata jtk jltk; ^ en bil »lainata»
(varastaa) auto; jag fick s ett paraply sain
lainaksi sateenvarjon; ^ ngn pengar
lainata jllk rahaa; ^ ngn ett välvilligt öra
hyväntahtoisesti, auliisti kuunnella jtk;
ett ord st från tyskan saksasta lainattu
sana; låna sig (sitt namn) till, åt ngt
mennä mukaan (antaa nimensä) jhk
asiaan; ^ sig fram päästä lainailemalla
eteenpäin. II. (pain. part.): sbort lainata
pois, muuanne; hem lainata (ja ottaa
mukaan) kotiinsa; ~ ihop lainata kokoon,
lainailemalla koota; s upp lainailla; ^
upp ett kapital lainata, lainaamalla
hankkia pääoma; ^ ut lainata (toisille),antaa
lainaksi; ^ ut pengar mot ränta lainata,
antaa lainaksi rahaa korkoa vastaan,
lånbibliotek lainakirjasto,
låne||ansökan laina-anomus, -avgift
laina-maksut. -bibliotek lainakirjasto, -disk,
-expedition (kirjast. yms.) lainausosasto,
-kassa 1. (pank.) »lainat». 2. lainarahasto,
-rörelse lainausliike. -vägen: anlita s
lainata, lainailla,
lånfång|en -et -na: en s summa lainaksi

saatu summa,
lång -t längre längst pitkä; han föll så s
han var hän kaatui maahan pitkäkseen;
st avstånd pitkä matka; en s gata
pitkä katu; en två kilometer s gata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0389.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free