- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
416

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - M - muta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

mut

muta — myriad

ta -or ottaa lahjuksia, olla lahjottava. II.
I tr lahjoa, »voidella».
2. muta I tr (kaiv.): ~ in vallata
(kaivosalue).

mutation -en -er (el., ksv.) muuttuma,
mutaatio

mutkolv: vara en s olla helposti
lahjottavissa, helppo lahjoa,
mutor pl lahjukset; ks. i. muta I.
mutsystem lahjomisjärjestelmä.
mutt|er -em -rar (tkn.) mutteri,
muttra I itr mutista, murista, napista;
^ för sig själv mutista itsekseen,
myc^l -et, myceli|um -et (ksv.) rihmasto,
sienirihmat, huovasto, myseeli.
myck|en (mycket, myckna) (a.) paljo (n);
(adv.) hyvin, kovin, erittäin; ^ glädje
(möda) suuri ilo (vaiva); -et folk paljon
väkeä; -et nytt paljon uutta; -et nöje!
paljon huvia, iloa! det -na regnet paljo
sade; hans -na lärdom hänen suuri
oppineisuutensa; med s kostnad suurin
kustannuksin; det är -et tal om att paljon
puhutaan sellaista että; klockan är -et
kello on paljon; on jo myöhä; det är inte
-et med honom ei hänestä ole juuri
mihinkään; det fattas inte -et i att ei paljoa
puutu että; ha för (alltför) -et omistaa,
olla liikaa (aivan liian paljon) omaisuutta;
så -et du vet (det!) että(s) sen tiedät!
utan att så -et som kasta en blick bakom
sig edes taakseen katsomatta,
huolimatta edes katsoa taakseen; utan så
-et som (ett) tack sanaakaan kiitokseksi
(sanomatta); jag har upplevat -et olen
kokenut paljon; -et vill ha mer (läh.)
ruokahalu kasvaa syödessä; det -na som
ännu är ogjort (kaikki) se paljo, mikä vielä
on tekemättä,
myckenhet -en paljous, suuri määrä,
suuri lukumäärä; i stor s suuressa
määrin.

mycket I. (a.) ks. mycken. II. (adv.) 1. (a.,
adv. posit.) hyvin; ^ liten (stor) hyvin
pieni (iso, suuri); det är s möjligt se on
hyvin mahdollista; möjligt!
mahdollista kyllä! ^ riktigt! aivan oikein! aivan
niin! 2. (a., adv.; prp., komp.); ’ jör
liten aivan liian pieni; ^ bättre paljon
parempi; så s bättre sitä (sen) parempi;
så s mera som sitäkin suuremmalla
syyllä kun, koska. 3. (vrb.) paljoutta,
laajuutta; han läser s hän lukee paljon; det
gläder mig s se ilahduttaa minua
suuresti, se on erittäin hauska kuulla; Aan
tycker s om böcker hän pitää paljon
kirjoista; glo (skrik) så s du vill! tuijottele
(huuda) vain sen kuin tahdot (niin paljon
kuin tahdot, (j.) kuin huvittaa)!
mygg -en (rhm.) sääsket; sila s o. svälja

kameler (Raam.)siivilöidä (vanh. kuv.
kuurnita) hyttynen mutta niellä kameli,
mygg|a -an -or sääski, hyttynen,
mygg||bett sääsken-, hyttysen|purema.
-bit|en -et -na sääsk(i)en, hyttys(t)en
purema. -medel hyttys-, sääski|myrkky,
-nät sääskiverkko. -olja sääskiöljy;
piki-öljy. -svärm sääski-, hyttys|parvi.
myll|a I. -an -or (ruoka)multa. II. I tr
mullata (perunaa ym.); ^ ner mullata
maahan,
myll|er -ret vilinä, kuhina,
myllra I itr vilistä, kuhista, myllertää;
snde liv vilinä ja kuhina,
myndig -t -are 1. täysi-ikäinen, laillisessa
iässä (oleva); jörklara s julistaa
täysi-ikäiseksi. 2. kunnioitusta herättävä;
mahtava, ponteva, käskevä, komentava;
med s stämma käskevällä äänellä,
-för-klara I tr julistaa täysi-ikäiseksi,
myndighet -en 1. täysi|-ikäisyys,
-valtai-suus; laillinen ikä. 2. valta, valtuus;
arvovalta; pontevuus, mahtavuus; makt o. s
valta ja voima; disciplinär s
kurinpito-valta. 3. viranomai|nen, -set; behörig s
asianomainen viranomainen; lokala ser
paikalliset viranomaiset,
myndighets||dag täysi-ikäisyyspäivä.
-per-son valtion viranomainen,
myndling -en -ar holhokki, holhotti,
mynna I itr: s (ut) i (joki) laskea jhk;
vrt. utmynna.

mynning -en -ar (joen, pyssynpiipun yms.)
suu; aukko.

mynningsflamma (sot.) suuliekki. -laddare

(vanh.) suustaladattava (pyssy),
mynt -et - raha; lantti; utländskt s (rhm.)
ulkomaan|raha, (-) valuutat; det blir (gör) i
jinskt s siitä tulee (se on) Suomen
rahana; betala ngn med samma s (kuv.)
antaa (jllk) samalla mitalla takaisin, sana
sanasta, kaksi parhaasta; slå s av ngt (kuv.)
lyödä rahaa jstk. käyttää hyväkseen jtk.

1. mynt|a -an -or (ksv.) minttu.

2. mynta I tr lyödä rahaa; (kuv.) luoda,
muodostaa.

mynt||enhet rahayksikkö, -fot rahakanta.
-inkast raha-aukko, -kabinett (museon)
raha|kabinetti, -kammio; (iso)
rahakokoelma.

myntning -en rahaksilyönti.
mynt||samling rahakokoelma, -slag, -sort
rahalaji. -verk -et rahapaja, -värde -t
rahanarvo, -öppning raha-aukko,
myr -en -ar räme, suo.
myr|a -an -or muurahainen; sätta -or i
huvudet på ngn antaa jllk päänvaivaa,
panna jnk pää pyörälle,
myriad -en -er kymmenentuhatta, myriadi;
(kuv.) en s suunnaton, ääretön joukko,

il G

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0430.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free