- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
431

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - N - neuros ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

neuros — njutbar

11 ju

neuros (-vro:s) -en -er sielullinen,
hermoston toiminnallinen häiriö, neuroosi,
neurotiker (-o:) -n - neurootikko,
neuroosia sairastava hnk.
neutral -f puolueeton; (kiel.) neutrisukui-

nen; (kern., fys.) neutraali(nen).
neutralisation -en (kern.) neutralisointi,
neutralisera! £r neutralisoida,
neutralisering -en (kern.) ks. neutralisation.
neutralitet -en (valt.) puolueettomuus;

väpnad s aseellinen puolueettomuus,
neutralitets||brott puolueettomuuden
loukkaus. -politik puolueettomuuspolitiikka,
neutron (-o:) -en -er (fys.) neutroni,
neutr|um -et -er, -a (kiel.) suvuton sana;
neutrisuku.
newfoundlandshund (njufaund-) -en new-

foundlandinkoira.
nevp -n -er veljen-, sisaren|poika.
ni (prs. pra.) 1. te; (åt) er teille; i stället jör
er teidän asemestanne; var god o. sätt er!
olkaa hyvä ja istuutukaa! kalla ngn för
s teititellä.

1. nia (-i:) I tr teititellä.

2. ni I a (-i:) -an -or yhdeksikkö; vrt.
femma.

nick -en -ar päännyökkäys; (jlkp., nrk.)
pusku; genom upprepade ~ar moneen
kertaan päätään nyökäyttäen; med en s
nyökäten; med en flyktig s ohimennen
nyökäten; ge ngn en vänlig s
ystävällisesti nyökäyttää päätään jllk.
nicka I tr, itr 1. nyökätä; s åt (till) ngn
jllk; ^ bifall nyökäyttää hyväksyvästi
päätään; ^ tili nukahtaa. 2. (urh.)
puskea, nyökätä,
nick|el -eln, -let (met.) nikkeli, -stål
nik-keliteräs.

nickhak|e -en -ar (hist. tyk.) nikhaka,

(pieni) tykki,
nickning -en -ar nyökkäys; (urh.) pusku,
nyökkäys; genom s (urh.)
nyökkäämällä, puskemalla,
niding -en -ar roisto, konna, ilkiö,
nidingsdåd ilkityö, tihutyö,
nid| |skrif t häväistys-, herjaus| kirjoitus,
-skrivare herjauskirjoitusten tekijä, -visa
pilkkalaulu; pilkka-, häväistys |runo,
niec|e (-e:s) -en -er veljen-, sisaren|tytär,
niga IV1 itr niiata, för ngn jllk.
nigg|er -em -rer (j. halv., leik.) ks. neger.
nigning -en -ar niiaus,
nihil|sm -en nihilismi,
nihilist -en -er nihilisti.
nikotin -et, -en nikotiini, -fri nikotiiniton,
-förgifta|d -t nikotiinimyrkytyksen
saanut. -förgiftning nikotiinimyrkytys.
nikt -et, -en (frm.) kärpäsruuti.
Nilen npr (mnt.) Niili,
nimbus -en sädekehä; loisto, hohde.

nio (-i:) (j. ni’e) (luk.) yhdeksän; vrt.
fem-nionde (järj.luk.) yhdeksäs; vrt.
jemte-nion(de)del yhdeksäsosa.
nip|a -an -or jyrkkä (hiekka)rantatöyräs.
nipp|el -eln -lar (tkn.) nippa,
nipper pl korut, koristeet, helyt, -dosa,
-skrin koru|rasia, -lipas,
nippertipp[a -an -or nirppanenä; äkäpussi,
nisch -en -er seinäsyvennys.

1. nit (-i:) -et into, uutteruus.

2. nit (-i:) -en -ar (arp.) tyhjä arpa; få
en s nostaa tyhjä arpa.

3. nit (-i:) -en -ar (tkn.) niitti.

nita I tr (tkn.) niitata; ^ fast niitata
kiinni; ^ ihop (samman) niitata yhteen,
nitdragning (arp. eri.) lohdutusarvonta.
nitisk -t innokas, uuttera,
nitrot -et -, -er (kern.) nitraatti.
nitroglycerin -et, -en (kern.) nitroglyseriini,
nittio (j.) nitti (luk.) yhdeksänkymmentä;
vrt. fem(tio).
nittionde (järj.luk.) yhdeksäskymmenes.
nitton (luk.) yhdeksäntoista; vrt. fem(ton),
yhd.

nittonde (järj.luk.) yhdeksästoista; vrt.
jemte.

nittonhundratalet
tuhatyhdeksänsataa-luku; på s 1900-luvulla,
kahdennellakymmenennellä (20) vuosisadalla,
nitvinst (arp.) lohdutus voitto,
nitälskan: en ^ innostus, harrastus; ^
jör ngt (vanh.) kiivailu jnk puolesta,
nivellera I tr (yi.) tasoittaa; (mnm.)
vaa-kita.

nivellering -en -ar tasoitus; (mnm.)
vaa-kitus, punnitus.

nivå -n -er taso; pinta; (kuv.) taso, aste;
i s med jnk tasalla; stå på samma s
olla samalla tasolla; överläggningar på
högsta s korkeimman tason neuvottelut,
-skillnad -en -er (mnt.) korkeusero; taso-,
äst e-1 ero. -övergång (raut.)
tasoylikäy-tävä.

njugg -t -are kitsas, niukka; vara s med
(på) ngt kovin säästää, kitsastella, (iv. j.)
»itkeä» jtk. -het kitsaus, niukkuus;
liiallinen säästäväisyys,
njurbäcken (an.) munuaisallas,
njur|e -en -ar (an.) munuainen; vandrande

s liikkuva, irto|munuainen,
njurinflammation munuaistulehdus,
-sau-té (-so-) (keit.) munuaismuhennos. -sten
(lääk.) munuaiskivi, -såté ks. -sauté.
-talg (keit.) munuaisrasva.
njut|a IV3 I. tr nauttia; vrt. åtnjuta. II.
itr tuntea olonsa hyväksi, nauttia
(olostaan); ^ av ngt nauttia jstk; jag -er av
att simma nautin uimisesta; uinti on
minulle nautinto,
njutbar -t -are nautittava(ksi kelpaava).

431

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0445.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free