- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
436

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - N - nyinredd ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

nyi nyinredd -

-met -na vasta (sisään) tullut; (esim.
tavarat) juuri, vasta|saapuneet. -inre|dd -tt
uudesti sisustettu, -klassicism
uus|klas-sisismi, -klassillisuus. -kläckt vasta
munasta kuoriutunut (m. kuv.). -kokt
vastakeitetty. -komling (uusi) tulokas;
aloittelija, ensikertalainen, -kom|men
-met -na vasta]tullut, -saapunut,
»konstruktion uudis|rakennus, -rakennelma,
nykt]er -ert -rare raitis; (ei päihtynyt)
»selvä»; (kuv.) kuiva, ikävä, -het a) raittius;
b) kuiva asiallisuus,
nykterhets||frågan raittiuskysymys.
-förening raittius | yhdistys, -seura, -ivrare
raittiusintoilija, -rörelse raittiusliike,
nykterist -en -er raittiusmies,
nyktra I itr: rs tili selvitä (humalasta),
ny||kärna|d -t: -t smör vastakirnuttu voi.

-laga]d -t vasta]valmistettu, -korjattu,
nyligen (adv.) hiljakkoin, äskettäin; helt
rs aivan äskettäin. 2. vähän sitä ennen,
jonkin aikaa sitten,
nylon (-o:) -et, -en nylon, nailon. -strumpa

nylon-, nailon|sukka.
nymal|en -et -na vastajauhettu.
nymf -en -er (myt.) luonnotar; neito, impi;

(krk.) katutyttö.
ny||mjölka|d -t vastalypsetty. -modig -t
uusi|kuosinen, -muotinen;
uudenaikainen. -modighet -en -er: vad är det för ~er?
mitäs uusimuotisuuksia tuo on
(olevinaan)? -mor(g)na]d -t vasta herännyt,
unenpöpperöinen; aamunraikas. [–måla]-] {+-må-
la]+} d -t vastamaalattu. -måne uusikuu,
nynna I tr, itr hyräillä; ^ för sig själv
hyräillä itsekseen,
ny||odling 1. maan raivaaminen
viljelykseen, uudisraivaus. 2. uudisraivio.
-ord-ning uusi, uudis|järjestys.
nyp -et - nipistys; ge ngn ett rs nipistää;

antaa näpsäys.
nyp]a I. -an -or 1. hyppysellinen; med (i)
rsn (-oma) hyppysillä; hyppysissä;
ta ngt i ~n ottaa hyppysiin. 2. hitunen,
hiukkanen, hyppysellinen; få sig en rs
frisk luft hiukan haukata raikasta ilmaa.
II. IV3 tr 1. nipistää. 2. ~ åt sig ngt
näpistellä, (j.) vohkia, »pimittää»,
nypas IV3 itr (dep.) nipistellä, (res.)
toisiaan.

nypon (-y:) -et - (ksv. ruusun) kiulukka,
»ruusunmarja», -blomma orjan-, villi]
-ruusun kukka, -buske orjan|ruusu,
-tappura. -soppa (keit.) ruusun]marja-,
-kiu-lukka|keitto.
ny||pressa|d -t (vaat.) vastasilitetty. [–raka]-] {+-ra-
ka]+} d -t vasta ajeltu (parta, leuka),
-rekryterad vasta värvätty, -reparera]d -t
vastakorjattu. -rik -t uusrikas, -romantik
(kirj.hist.) uusromantiikka.

436

- nyårsnatt

nys (-y:): få rs om ngt saada vihiä jstk.
nysa IV6, II2 aivastaa; komma ngn att rs
saada, panna jk aivastamaan,
aivastuttaa.

ny||sanda|d -t vasta-, äsken hiekoitettu,
-silver uushopea, -skapa] d -t
uudesti-luotu. -skapelse uudestiluominen; uusi
luomus, -slag|en -et -na vastaniitetty.
nysning -en -ar aivastus,
nyj|snö vastasatanut, uusi lumi; (väl.)
vitilumi. -språk(l)ig -t uusikielinen.
nyspulver aivastusjauhe.
nyss juuri, äsken, hiljakkoin; jag fick det
rs sain sen juuri, äsken, vähän aikaa
sitten; han gick alldeles rs förbi er hän meni
aivan äsken teidän ohitsenne; en rs
utkommen bok vastailmestynyt kirja,
-nämn|d -t vastamainittu.
nysta I tr keriä, panna kerälle; upp
keriä; purkaa kerä.
nystan -et - kerä.

ny]]starta]d -t vasta aloitettu, avattu,
-stavning uusi oikeinkirjoitus, -struk|en
-et -na (vaat.) vastasilitetty.
nystvind|a -an -or kerin|puut, -laudat,
ny teckna] d -t: rse aktier uudet osakkeet,
nyt]er -ert -rare hilpeä, tyytyväinen,

mielihyvissään oleva,
nytt ks. ny I.

nytta I. -n hyöty, apu; dra ~ av ngt
käyttää jtk hyödykseen; hyötyä jstk; få
rs av ngt saada jstk hyötyä; göra rs
(sig nyttig) olla hyödyksi, olla
hyödyllinen; göra (vara tili) rs tehdä hyötyä,
olla hyödyksi; vara ngn tili rs
hyödyttää jtk; det gör (är till) ingen rs siitä ei
ole mitään hyötyä. II. I itr: det rsr
inte till någonting ei se kannata; siitä ei
ole mitään hyötyä,
nyttig -t -are hyödyllinen, för ngn jllk; ^
last (tkn.) hyötykuorma, -het -en
hyödyllisyys; -en -er (knst.) hyödyke,
nyttighetsartikel hyöty-, tarvike]tavara;
hyödyke.

nyttja I tr käyttää (hyväkseen), kuluttaa,
nyttjanderätt käyttö-, (Iak., hist.)
nautintaoikeus,
nytto||konst hyötytaide (käytännöllistä
elämää palveleva taide), -moral
hyöty-moraali. -trafik hyöty-, hyödyllinen
liikenne. -växt hyötykasvi,
ny||tvätta|d -t vastapesty. -utkom|men
-met -na vastailmestynyt, -utnämn]d -t
vastanimitetty, -vakna]d -t
vastaherän-nyt. -val uudet vaalit, -värpt
vastamu-nittu.

nyår -et uusi vuosi.

nyårs||afton uudenvuodenaatto. -dag
uudenvuodenpäivä, -kort
uudenvuo-denkortti. -natt uudenvuodenaattoyö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0450.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free