- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
521

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - R - rush ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

rush— ryckning

rush (rus) ryntäys (kauppoihin, kulta-

alueille); (m.) kova tungos,
rusig -t -are humalainen, päihtynyt,
rusk ks. ruskväder.

1. rusk|a -an -or lehvä; lehtinen oksa;
risu, hako, karahka.

2. ruska I tr, itr ravistaa, pudistella; ~
ngn vaken ravistaa, (j.) rytyyttää
hereille; ^ liv i ngn ravistaa hereille unesta;
^ i dörren rytyyttää ovea; ^ på huvudet
ravistaa, pudistaa päätään.

ruskig -t -are (sää) kolea, kolkko, sateinen
ja kylmä; roska-, koiran|ilma; kaamea;
kauhea; inhottava, iljettävä; vrt. ruggig.
ruskning -en -ar ravistelu, pudistelu; ry-

tyyttäminen; vrt. 2. ruska.
ruskprick -en -ar (mer.) hako viitta; reimar

(jossa luuta),
rusk väder (mtr.) raa’an kostea sää,
roska-ilma, räntäsade; (j.) koiranilma,
rusning -en -ar tungos; ryntäys
(pankkeihin); vrt. rush.
rusningstid kaikkein vilkkain
liikenne-yms. -aika, ruuhka-aika.
russifi(c)§ra I tr venäläistää,
russin -et - rusina.

russin||kaka rusinakakku. -kärna
rusinan-siemen.

rusta I I. tr, itr varustaa; ^ till (för) ngt
varusta(utu)a jhk, jnk varalta; ~ upp
(sot.) varustaa, varustautua; kunnostaa,
laittaa kuntoon. II .rfl. ss tg varustautua;
^ sig till (för) en resa varustautua
matkan varalta, matkalle,
rust||håll -et - (sot., hist.) ratsutila, (j.)
rustholli. -hållare -n - ratsutilallinen, (j.)
rusthollari.

rustibus(s) -en -ar rasavilli, hulivili,
veitikka.

rustik -t -are 1. maatiaismainen, kar-

kea(hko). 2. (rak.) rustiikka; harkotus.
rustkammare varus-, ase|huone, -kamari,
rustning -en -ar varus|tus, -telu;
varustautuminen; (hist.) asepuku, sotisopa,
rustningsbegränsning -en varus|tusten, -te-

lujen rajoittaminen,
rut|a I, -an -or neliö, nelikulmio;
(ikkunaruutu; (pel.) ruutu; (mv.) ruutu.
II. I tr: s (in) jakaa neliöihin; tehdä
ruu-dukkaiseksi.

1. ruter -n - (kort.) ruutu.

2. ruter: han har s i sig hänessä on
pontta, tarmoa, poikaa, (oikeaa) sisua; en
flicka med s i tarmokas, »sisukas» tyttö.

rutig -t ruudu|kas, -kkainen, -llinen.
rutjn -en tottumus, harjaantuneisuus,
taito.

ru. tin^raj d -t harjaantunut, tottunut.

rutmönster ruutumalli.

rutsch -en -ar liuku, luisu, syöksy; vauhti.

ryc

rutscha I itr liukua, luisua; ned liukua

(luisua, syöksyä) alas.
rutschban|a -an -or liuku-, luisu-,
kelkka|-rata.

rutt -en -er tie, (matka)reitti.
rutt|en -et -nare mätä, mädännyt (m.
kuv.).

ruttenhet -en mätä; mädännäisyys (m.
kuv.); turmelus,
ruttna I itr mädätä, paheta, lahota; börja
s ruveta mätänemään (pahenemaan);
^ bort mädätä pilalle.

1. ruva I tr, itr hautoa; ~ (på) ägg
hautoa munia; ^ på hämnd hautoa
(mielessään) kostoa.

2. ruv|a -an -or (haavan) rupi.

(-y:) -an -or ryijy, -matta ryijymatto.
ryck -et - nykäisy, tempaus, säpsähdys;

(äkillinen) päähänpisto,
ryck|a II1 I. tr, itr temmata, nykäistä,
vetäistä, riuhtaista; ^ ngn i håret tukistaa,
vetää tukasta; ^ ngn i skägget nykäistä
parrasta; ^ ngt ur händerna på ngn
temmata (viedä) jltk jtk käsistä; ~ i ngt
vetää, kiskoa j(s)tk; ^ i tömmarna vetää
ohjaksista; ^ i dörren rytyyttää ovea;
^ på axlarna kohauttaa olkapäitään
(hartioitaan). II. itr 1. (prs.) säpsähtää,
nytkähtää; det -er i mitt finger sormeni
nytkii; det -er i kroppen tunnen
ruumiissani nykäyksiä; det -te i mungiporna
på honom hänen suupielensä nytkivät.
2. lähteä (liikkeelle); kulkea, taivaltaa,
samota; ^ i fält lähteä sotaan, rintamalle;
^ till undsättning lähteä apuun; ^ ngn
inpå livet käydä jhk käsiksi, jnk
kimppuun. III. (pain. part.): ^ an lähteä
liikkeelle; lähestyä; fienden -er an vihollinen
lähestyy; ^ av nykäistä, riuhtaista pois,
poikki; ~ bort (kuolema) temmata (pois);
^ fram edetä (kohti); lähteä etenemään,
marssimaan jstk; ^ ifrån ngn ngt riistää,
temmata jltk pois jtk; ^ in edetä,
marssia jhk; astua sotapalvelukseen; s in i
ett land marssia, tunkeutua maahan; ^
lös nykäistä, temmata, riuhtaista irti; ^
med sig temmata mukaansa; ^ tili
säpsähtää; still (åt) sig temmata,
riuhtaista, repäistä itselleen; upp tr kitkeä
(rikkaruohoa), kiskoa maasta; ^ upp
sig ryhdistäytyä; rohkaista mielensä; ^
ut a) tr temmata, riuhtaista ulos; b) itr
lähteä ulos (liikkeelle, marssimaan,
etenemään); brandkåren -te ut till
brandplatsen palokunta lähti palopaikalle,
rycken: stå s (es.) kestää, pysyä; stå s
(hnk. mot ngn, ngt) pitää puolensa jtk

vastaan, jllk; kestää, sietää jtk.

ryckning -en -ar nykäisy, tempaisu,
nytkähdys; säpsähdys.

521

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0535.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free