- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
545

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - siktförsämring ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

siktförsämring — singla

sing

minen, -försämring näkyvyyden
huononeminen.

sikt||kikare (sot.) kiikaritähtäin. -linje
tähtäysviiva. -punkt tähtäyspiste. -skåra
tähtäimen ura.
siktväxel (kaup.) näyttövekseli.
sil -en -ar siivilä, siili; (keit. m.)
lä-vikkö.

sila I I. tr siivilöidä. II. itr (sade) valua,
rapista hiljalleen. III. (pain. part.): ^
av, bort siivilöidä pois; ^ in tihkua
sisään; vrt. mygg.
silduk siivilä|kangas, -vaate, seulakangas.
sileshår -et (ksv. Drosera) kihokki.
Silhuett (siluett) -en -er varjokuva,
silik^t -et -, -er (kem.) silikaatti,
silke -t -n silkki: av rs silkkinen, silkki-,
silkes||fjäril silkkiperhonen. -garn
silkkilanka. -len -t silkinpehmeä. -mask
silkki-äismato, silkkiperhosen toukka, -odling
silkinviljely. -papper silkkipaperi,
-sammet silkkisametti. -strumpa silkkisukka,
-trikå silkkitrikoo. -tråd silkkilanka,
-vantar: inte ta i med rs käydä kiinni
kovin kourin,
sill -en -ar (kal., keit.) silli; färsk rs tuore
silli; rökt rs savustettu silli; salt rs
suola-silli, suolattu silli; stekt rs paistettu silli;
som packade rsar kuin silakat tynnyrissä,
-bulle sillipyörykkä. -fiske sillinpyynti,
sillinkalastus. -burk sillitölkki. -grissl|a
-an -or (el.) kiisla. -sallad, -sallat (keit.)
sillisalaatti; (kuv.) sotku, -stim silliparvi.
-tunna sillitynnyri.
silo (-i:) -n -r, -s, -rna säil(i)ö, (suuri viljan
.ym.) säilytyslaitos, siilo,
silregn tasainen, hiljainen sade.
siluett ks. silhuett.

silv|er -ret hopea; (rhm.) hopeaesineet; av
rs hopeinen, -bröllop hopeahäät. -bägare
hopeapikari, -fat hopeavati, -glänsande
(a. tpm.) hopean|hohtoinen, -kimmeltävä,
-gran (ksv.) jalokuusi, -gruva
hopeakaivos. -halt hopeapitoisuus. -medalj
(urh. ym.) hopeamitali, -mynt
hopearaha. -märke (urh., yhdist. ym.)
hopea-merkki. -pengar hopearahat, -pokal
hopeapokaali, -poppel (ksv.) hopeapoppeli.
-räv (el.) hopeakettu, -saker pl
hopeaesineet. -sked hopealusikka, -skål
hopea-malja. -slant hopealantti, (pieni)
hopearaha. -smed (tav. kulta- ja) hopeaseppä,
-stämpel (kult.) hopeanleima. -vit -vitt
hopeanvalkoinen.

sim||bassäng uima-allas. -byxor
uimahousut. -bälte uimavyö, korkkipussit. -dräkt
uimapuku, -dyna uimatyyny. -fot uima-

jalka. -fågel vesilintu, -hall uimahalli.

-hopp uimahyppy, -hoppare
uimahyppääjä. -hud uimaräpylä.

simili| I diamant -en teko-, vale | ti mäntti,
-smycke tekokoru(t).

sim||kunnig uimataitoinen; vara rs osata
uida. -lärare uimaopettaja,
simma I (IV4) I. itr, tr uida; jag har rst
varje dag olen uinut joka päivä; ^ i land
uida maihin; ^ i kapp uida kilpaa; ^
mot strömmen uida vastavirtaan; ^ i
tårar sulaa, heltyä kyyneliin. II. (pain.
part.): ^ bort uida pois, tiehensä,
matkoihinsa; ^ om ngn uida jnk ohi,
tavoittaa uimalla; ^ omkring a): rs omkring
en ö uida saaren ympäri; b) itr uiskennella
yltympäri, sinne tänne; ^ ut uida ulos
jstk; ^ över en flod uida joen poikki,
simm||are -n - uimari, -ersk|a -an -or uimari

(nainen), naisuimari.
simmig -t -are sakea, sitkas; ’—a ögon

(kuv.) vetiset silmät,
simning -en uinti.

simoni -(e)n (k.hist.) kirkon virkojen
kauppa, simonia.
simp|a -an -or (kai.) simppu,
simpjel -elt -lare yksinkertainen,
arkipäiväinen, lattea; helt rst aivan
yksinkertaisesti, muitta mutkitta; så rst! miten
typerää (alhaista, tökeröä)!
sim||sätt uimatapa; fritt rs vapaauinti,
-tag uimaote. -tur: göra en rs till andra
stranden uida toiselle rannalle, -tävling
uima-, uintikilpailu(t).
si mulan t -en -er tekosairas.
simulera I tr, itr teeskennellä (sairautta).
simultan -t samanaikainen, yhtaikainen,
-spel (skp.) simultaanipeli.
simuppvisning uimanäytös.

1. sin (-i:): stå, vara i rs olla ehtynyt,
ehdyksissä, kuivillaan.

2. sin (sitt, sina) (pos.prn.) 1. (yhd.) -nsa,
-nsä; ’ nästa lähimmäisensä; bli rs egen
ruveta itsenäiseksi (yrittäjäksi,
liikemieheksi, maanviljelijäksi jne.); på rs tid
aikanaan; vrt. 1. sinom. 2. (its.): sörja
jör de rsa pitää huoli omaisistaan; var
o. en sitt kullekin omansa.

sina I itr ehtyä, kuivua; (lehmä) ehtyä;
aldrig rsnde koskaan ehtymätön; ^ ut
kuivua, ehtyä (kokonaan),
sinekur -en -er helppo, näennäinen,
»laiskan» virka.

1. singel -n (eri. karkea) sora.

2. singel (a. tpm., s.) -n (urh.)
mieskohtainen peli; (vrkp.) kaksinpeli.

3. singel -n ks. singelkort; spela ut en rs
(kort.) lyödä pois ainoa korttinsa jstk
maasta.

singel|lkanot yhden miehen kanootti, -kort

(kort.) ainoa kortti jtk maata kädessä.

singla I I. tr: rs slant om ngt heittää jstk
kruunua ja klaavaa. II. itr: svalorna

18—■ Hirvensalo—Hedlund, Ruotsalais-suomalainen sanakirja

545

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0559.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free