- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
550

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - själaglad ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

själ

själaglad — självrådig

till kropp o. ~ ruumiin ja sielun
puolesta, ruumiiltaan sielultaan; det är min rs
inte lätt! se ei totta totisesti ole helppoa!

själa||glad sydämensä pohjasta iloissaan,
-mässa (kat.) sielumessu. -nöd (usk.)
sie-lunhätä. -ringning sielukellot,
kuolinkel-lot. -sörjare sielunpaimen, -tåget: ligga
i rs olla viimeisillään, henkitoreissaan,
-vandring (usk.) sielunvaellus, - vård (usk.)
sielunhoito.

själfull -t sielukas, henkevä, -het
henkevyys, sielukkuus; han spelar med stor rs
hän näyttelee (soittaa) erittäin
henkevästi, sielukkaasti.,

själlös -t (kuv.) sieluton, hengetön, tyhjä.

själs||adel sielun|jalous, -aateli, -dödande
(a. tpm.) kuolettava, henkisesti tappava,
-egenskap sielullinen ominaisuus, -frid
sielunrauha, -frånvarande (a. tpm.)
hajamielinen, »kuin muissa maailmoissa»,
-frånvaro hajamielisyys, -frände
hengenheimolainen. -frändskap
hengenheimolaisuus. -förmögenhet henkiset kyvyt, -kval
sieluntuska.

själslig -1 sielullinen; henkinen.

själs||liv sielunelämä, henkielämä. -lugn
sielunrauha, -sjuk -t sielullisesti sairas;
mielisairas, -sjukdom mielisairaus,
-stor-het sielunsuuruus. -strid sisäinen taistelu
(kamppailu), -styrka sielunvoima.
-tillstånd sieluntila, -utveckling sielullinen,
henkinen kehitys, -verksamhet hengen
toiminta, -yttring sielun-, mielen|ilmaisu,
-ångest (usk.) sielunhätä.

själv -t -aste (prn.) itse; vi rsa me itse;
hon har gjort det ~ hän on itse sen tehnyt;
det måste jag göra rs se minun täytyy
itseni tehdä, minun täytyy se tehdä itse;
han är ärligheten rs hän on (kuin)
rehellisyyden perikuva, kuin rehellisyys
semmoisenaan; tack rs! kiitos (sinulle)
itsellesi! det kan du vara rs! (hauk.) itse olet
(voit olla) sellainen! ~a(ste) kungen
(ihan) itse kuningas; rsa staden
varsinainen kaupunki; på rsa julaftonen
itse-(nään) jouluiltana; bär som man
plockat rs omat poimima(nsa) marjat; han
är inte längre sig rs hän ei ole enää
oma itsensä; ^ är bästa dräng (snl.)
oma apu paras apu; var o. en är sig rs
närmast (snl. läh.) oma suu lähempänä
kuin kontin suu; suuhun päin sudella
hampaat; det säger sig rs(t) se on
itsestään selvää; av sig rs(t) går det inte ei
se itsestään (ilman muuta) suju (lähde
liikkeelle); vara för sig rs olla yksin,
yksikseen; här är vi för oss rsa täällä me
olemme omissa oloissamme, omin
joukoin; det talar för sig rs(t) se puhuu
omasta puolestaan; tala för sig ~ puhua

itsekseen, ajatella ääneen, »pitää
yksinpuheluja»; hon heter N. i sig rs hän
(rouva) on omaa sukua N.
själv||aktning itsekunnioitus, -antändning
itse|syttyminen, -sytyntä. -bedrägeri
itsepetos. -befruktning (ksv.) itsepölytys.
-behärskning itsehillintä, maltti,
-bekännelse itsetunnustus. -belät|en -et -na
itse-kylläinen, omahyväinen, »itseään täynnä»
(oleva), -belåtenhet -en omahyväisyys,
-beröm oma kiitos, -bestämmanderätt
itsemääräämisoikeus, -betjäning
itsepalvelu; omapalvelu. -betjäningsbutik itse-,
oma|palvelumyymälä, pikamyymälä.
-be-varelsedrift i tsesäily tys vaisto, -bindare
(mv.) itsesitoja. -biografi omaelämäkerta,
-deklaration veroilmoitus, -dö V itr kuolla
itsestään, -f ali| en -et -nare itsestään selvä,
själv||förakt itsehalveksinta. -förebråelse
-n -r itsesoimaus. -förhävelse
ylvästely. -försakelse itsekieltämys. -försvar
itsepuolustus, -försörjande: vara rs olla
omavarainen, itsensäelättäjä, itsensä
elättävä. -försörjning omavaraisuus; itsensä
elättäminen, -förtroende -t itseluottamus,
-förvålla|d -t oma aiheuttama, itse
aiheutettu.

själv||god -gott omahyväinen, itsekylläinen.
-hjälp oma apu. -härskare -n - itsevaltias,
-ironi itseiva. -ironisk -t itseironinen,
itse-ivainen.

självisk -t itsekäs, -het itsekkyys,
själv||klar -t itsestään selvä; det är rst se on
itsestään selvää, -klarhet -en itsestään
(sanomattakin) selvä asia.
själv||kontroll itsetarkkailu; itsehillintä,
-kostnad omat kustannukset, oma hinta,
-kostnadsberäkning
omakustannuslaskel-ma. -kostnadspris oma hinta, -kritik
itsekritiikki. -kritisk -t itsekriitillinen.
-kännedom itsetuntemus, -känsla itsetunto,
själv||ljud (kiel.) vokaali, ääntiö. -lockig -t:
hans hår var rst pojan tukka kiertyi
itsestään kiharaan, -lysande (a. tpm.) itse
valaiseva, omavaloinen; ^ siffra
valo-numero. -lärd (a., s.) itseoppinut,
själv||mant itsestään, oma-,
vapaaehtoisesti. -medvetande itsetietoisuus,
-med-vet|en -et -na itsetietoinen, -medvetenhet
ks. -medvetande, -mord itsemurha,
-mordsförsök itsemurhayritys, -mordstankar:
gå i rs hautoa mielessään
itsemurha-aikeita. -motsägelse sisäinen
ristiriitaisuus). -mördare itsemurhan tekijä,
itsemurhaaja.

själv||porträtt (taid.) omakuva, -prövning
itsetutkistelu, -registrerande
itserekiste-röivä. -renande itsensä puhdistava;
itsestään puhdistuva, -rening itsepuhdistus.
-risk (vak.) oma vastuu, -rådig -t oma-

550

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0564.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free