- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
554

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - skallerorm ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

skal skallerorm -

skallerorm (el.) kalkkarokäärme,
skallfraktur (lääk.) kallonmurtuma.
skallgång -en ajo(metsästys);
joukko-etsintä; ^ efter varg sudenajo; gå ^
etsiä (joukolla), toimittaa etsintä,
skallig -t -are kalju (pää, -päinen); Karl den
(hist.) Kaarle Kaljupää; han är ~
hänellä on kalju, (leik.) »kuu», -het
kalju-päisyys.

skallr|a I. -an -or kalistin, kilistin. II. I
itr kalista, kilistä; tänderna >—r på honom
hänen hampaansa kalisevat, (j.) lyövät
loukkua.

skallskada (lääk.) kallovamma,
-nvioit-tuma.

skalm -en -ar (kärryn) aisa, (silmälasien)
sanka; sax~ saksensanka.
skalmej|a -an -or (mus., hist.) skalmeija,
paimenhuilu (oboen edeltäjä),
skalp -en -er (intiaan.) skalppi, nyljetty
päänahka.

skalp^ll -en -er (lääk.) (pieni)
leikkaus-veitsi, skalpelli.
skalpera I tr (intiaan.) skalpeerata, nylkeä

(voitet. viholliselta) päänahka,
skam -men 1. häpeä, häpv; nu går r^men på
torra land eihän nyt ole enää millään
väliä; fy hyi häpeä! han har ej ngn ~ i
sig hän ei osaa ollenkaan hävetä; han har
hitit huvudet av ~men hän on purrut
hävyltä hännän; ^ till sägandes har jag glömt
det häpeäkseni täytyy tunnustaa, että
unohdin sen; jör skull soveliaisuuden,
säädyllisyyden vuoksi, nimessä. 2.
häpeä, häväistys; ~ o. vanära häpeä ja
häväistys; det är synd o. on sääli ja häpeä;
dra över ngn saattaa jk häpeään; han
kunde inte överleva ~men hän ei jaksanut
elää (sen, sellaisen) häpeän
(häväistyksen) jälkeen (kärsittyään); få stå där
med r^men saada pitää häpeänään;
kestää, kantaa häpeä; hans planer kom på ~
hänen suunnitelmansa menivät myttyyn,
skam||fila I tr 1. (mer,.) pahoin kuluttaa,
kolhia (puuta t. köysistöä). 2. (yi.) kuluttaa,
kolhia, murjoa (pahoin, pilalle); (kuv.)
vahingoittaa; rykte ei aivan puhdas
maine, -flat nolo, (kovin) häpeissään,
-fläck häpeä|tahra, -pilkku; han är en
r^ för sin familj hän on (koko) perheen
(suvun) häpeäpilkku, -känsla
häpeäntunne.

skamlig -t -are häpeällinen, alhainen,
halpamainen, häpäisevä,
skamlighet -en häpeällisyys.
skamlös -t hävytön, häpeämätön; julkea.

-het -en hävyttömyys, häpeämättömvys.
skampåle (hist. rng.) häpeäpaalu;
kaakinpuu; ställa ngn vid f^n panna
häpeäpaaluun (m. kuv.).

554

- skaplynne

skams|en -et -nare häpeävä, häpeissään
(oleva); vara ~ hävetä, olla häpeissään,
skamvrå: stå i seistä nurkassa
häpeämässä; ställa i r^n panna (ajaa)
nurkkaan häpeämään,
skandal -en -er häväistvsjuttu; det är en
ren ~ on suorastaan häpeä; (väl. m.)
rötös; ställa till ~ aiheuttaa
häväistys-juttu, julkinen häväistys, häpeä, -artikel
(san.) häväistyskirjoitus, häpeällinen
kirjoitus. -hunger häväistyshalu. -hungrig
-t häväistyshaluinen.
skandalisera I tr häväistä, saattaa
häpeään; aiheuttaa häväistysjuttu (häpeää),
herättää pahennusta.

skandgl||krönika parjaus [kronikka,
-pu-heet, -juorut, -tidning häväistys-,
skandaali-, roska|lehti.
skandalös -t -are häpeällinen, hävytön;
loukkaava, pahennusta herättävä,
skandera I tr lausua, lukea runoa
(poljennot tarkoin huomioiden),
skandering -en lausunta; vrt. ed.
skandinav -en -er skandinaavi.
Skandinavien npr (mnt.) Skandinavia,
skandinavisk -t skandinaavinen, skandi-

navialainen.
skandinavism -en skandinavismi.
skank -en -ar, -or sääri, (j.) koipi,
skans -en -ar 1. (sot.) varustus. 2. (mer.)

miehistösuoja, (s)kanssi; kajuutta,
skap|a I (II2) tr 1. luoda; Gud ~de himmel
o. jord Jumala loi taivaan ja maan;
han är som -t (-ad) till lärare hän ön
opettajaksi kuin luotu; -ad varelse
luontokappale; ~ om muodostaa, luoda
uudelleen. 2. hankkia; sig en
förmögenhet hankkia, koota työllään omaisuus,
skapande (a. tpm.) 1. luova;
hedelmällinen, tuottava, tuottoisa; ^ fantasi luova
mielikuvitus. 2. inte göra ett guds ~(s)
grand olla tekemättä yhtään mitään,
panematta tikkua ristiin,
skaparanda luomisen henki,
skapare -n - 1. luoja. 2. tekijä,
skapar||förmåga luomiskyky, -glädje
luo-misilo. -gärning luomis|työ, -teko. -kraft
luomisvoima,
skapelse -n 1. luominen; sedan världens ~
maailman luomisesta asti, alkaen. 2.
luomakunta; ~ns herrar luomakunnan
herrat. 3. pl -r luomus, luoma, -berättelse
luomiskertomus, -historia
luomishis-toria.

skaplig -t -are laatuun käypä, mukiin
menevä; ett r^t pris (m.) kohtuullinen,
siedettävä hinta; hon har en ^ figur
hänellä on aika hyvä (oikein
mukiinme-nevä) vartalo,
skaplynne luonto; luonnon-, mielen|laatu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0568.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free