- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
581

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - smaklig ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

smaklig — smiska

sini

smaklig -t -are maukas; ^ måltid! hyvää
ruokahalua!
smaklös -t mauton, (kuv.) epäaistikas.
smak||löshet -en mauttomuus; epäaistik-

kuus. -medel ks. -ämne.
smak||organ maku|aistin, -elin. -papill -en
-er (an.) maku|keränen, -silmu, -prov
pl maistiais|et, -pala; som ~ maistiaisiksi,
-riktning (kuv.) makusuunta. -råd 1,
neuvo makukysymyksissä. 2. litterärt ~
kirjallisten makuasioiden neuvoja, -sak
makuasia, -sensation makuaistimus, -sin*
ne makuaisti, -ämne makuaine; mauste,
smal -t -are kapea, kaita, hoikka, ahdas;
hon är ry om livet hän (tyttö) on hoikka
vyötäisiltä; han är ry över bröstet miehellä
on kapea rinta; det är en ry sak för honom
att se on hänelle pikku juttu,
smalben (an.) sääri, säärivarsi,
smal||film-en (elok., vai.) kaitafilmi, -filmare

kaitaf ilmiharrasteli j a.
smalfilmskamera (val.) kaitafilmi | kone,
-kamera.

smalna I itr kaveta, souketa, käydä
kapeammaksi, kaidemmaksi, ahtaammaksi,
smal||randig kaita|juovainen, -raitainen,
-spårig (raut.) kapearaiteinen,
smaragd -en -er (jal.) smaragdi, -grön -t
samragdinvihreä.

smart (-a:) - -are taitava; ovela, viekas;
ripeäotteinen, notkea, puuhakas,
smaska I itr maiskuttaa; (sika) naskuttaa.
smatt|er -ret räminä, pärinä, rätinä, räiske,
pauke; vrt. seur.
smattra I itr (kivr.) paukkua; (konekivr.)
rätistä; (moottori) rätistä, paukkaa;
(torvi) raikua; (sade, rakeet) rapista,
smed -en -er seppä,
smedj|a -an -or paja.

smek -et hyväily, hellyydenosoitus, hively.
smek|a II2 tr hyväillä, helliä; (koiraa)
silittää; hunden -er sin herre koira osoittaa
iloaan isännälleen (heiluttaa häntäänsä,
nuolee kättä, haukahtelee, hyppii
iloissaan) .

smekas II2 itr (dep.) hyväillä toisiaan,
smek|jmånad kuherruskuukausi, -namn
hyväily-, lempi|nimi.
smekning -en -ar hyväily,
smekord -et hyväilysana.
smeksam -s -mare hyväilynhaluinen.
smet I. -en -er tahdas, seos, iskos; sohjo,
loka. II» -et sively; tahdastus;
töherrys.

smeta I I. itr sivellä, tahdastaa, iskostaa;
töhriä, töhertää. II. (pain, part.): ^ av
(ifrån) sig liata, ryvettää, tahria; ^
fast tahdastaa, iskostaa umpeen;
liisteröidä kiinni; /-W ner tahria, ryvettää
(pahanpäiväiseksi); ^ på iskostaa, tahdas-

taa, liisteröidä päälle; ^ på färg maalata,
sivellä väriä.

smetig -t -are tahtainen; tahrainen*
tahmainen,
smick|er -ret imartelu,
smickra I I. tr imarrella, ngn jtk; hon ry de
hans fåfänga hän (nainen) hiveli (älysi
hivellä) miehen turhamaisuutta; han var
ryd över det se hiveli hänen
itserakkauttaan, turhamaisuuttaan; f ag är ryd
över att jag on minulle imartelevaa,
tunnen sen mairittelevan itseäni että. II.
rfl. ry sig; jag ryr mig med att vara den
förste som voin kehua olevani
ensimmäinen joka.

smickrande (a. tpm.) imarteleva,
mairitteleva; ett ry anbud mairitteleva tarjous;
föga ™ ei ainakaan mairitteleva (a)
(imartele va[ a]),
smickrare -n - imartelija, liehakko.
smida II1 I. tr, itr takoa (m. kuv.); ’
medan järnet är varmt takoa silloin kun rauta
on kuumana; ^ planer laatia
suunnitelmia; ^ ränker punoa juonia, juonitella,
vehkeillä. II. (pain. part.): ^ fast takoa
kiinni; ^ ihop takoa yhteen; ^ om
takoa uudelleen; ~ ut takoa tasaiseksi,
lit-teäksi.

smidbar -t -are (tkn.) takomakelpoinen,
taottava, -het takomakelpoisuus,
taotta-vuus.

smide -t -n 1. taonta, takominen. 2. tae,
takeet, taos; takomateos.
smides|ljärn (tkn.) takorauta, -koi pl
paja-hiilet, sysi, sydet, -ugn pajanuuni, ahjo.
-varor takeet, taokset, takomateokset.
smidig -t -are 1. (met.) melto,
takomakelpoinen. 2. notkea, joustava, pehmeä,
solakka, sulava; (oksa) norja; sävyisä,
sopuisa.

smidighet -en notkeus, joustavuus,
nor-juus; taitavuus, oveluus.
smil -ei (liehittelevä, liukasteleva, m.

veitikkamainen) hymy.
smila I itr (mielistellen, liukastellen,
veitikkamaisesti) hymyillä,
smil| |bandet: dra på ry hymyillä; vetää
suutaan hymyyn, -fink (j.) imartelija,
Kehittelijä, liehakko, mielis teli jä. -grop
hymykuoppa,
smink -et iho [maali, -väri.
sminka I tr maalata ihomaalilla, iho värillä;
sminkata; ^ sig, ry ansiktet maalata
kasvojaan; ^ av (sig) poistaa (pestä
pois) iho|väri, -maali,
smink||burk iho|väri-, -maali[tölkki, -rasia,
-loge (-lo:s) (teat.) sminkkaushuone.
-stång ihomaalipuikkö.
smisk -et: få ry saada selkäänsä,
smiska I tr: <y ngn antaa jllk selkään,

581

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0595.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free