- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
584

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - småsinthet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

små småsinthel

-sinthet -en ks. -sinne, -sjunga IV3 itr

hyräillä, -skog (mtsh.) taimisto;
vesa-metsä; (kuusi) näreikkö.
småskola pienten- , pikku |lasten (kansa)-

koulu; alakansakoulu,
småskolebarn pientenlastenkoulun,
alakansakoulun oppila|s, -at; ala-,
pikku|-koululai|nen, -set.

småskollärarinna pientenlastenkoulun-,

alakansakoulun [opettajatar,
småskrak|e -en -ar (el.) tukka-,
pikku|kos-kelo.

små||skratta I itr naurahdella, naureksia
(partaansa), -skrift (tav. pl)
pikkukirja-set. -skuld pikkuvelka; ~er pikkuvelat.
-skur I en -et -nare (kuv.) pikkumainen,
-slantar ks. -pengar, -slug -t pikkuovela,
(vanh.) moukanovela. -smulor 1. hituset,
pikkuhivenet,hiukkaset. 2. (kuv.): 100000
mark är inga ^ 100 000 mk (j. sata
tonnia) on jo pitkä penni, -snål -t kitsas,
liian tarkka pikkuasioissa, -spik (rhm.)
pikkunaulat, nupit, -springa IV4 itr
mennä töytyyttää puolijuoksua,
småstad pikkukaupunki,
småstads||aktig -t -are pikkukaupunki-,
nurkkala|mainen. -bo
pikkukaupunkilainen. -håla pikkukaupunki|pesä, -pöksä.
små||stat pikkuvaltio, -sten (rhm.)
pikku-kivet; om det (också) regnar ~ vaikka
sataisi pieniä kiviä, (j.) vanhoja akkoja,
-stuga pieni talo, rakennus;
omakotialueen tupa, yhdenperheenasunto.
-stugeområde omakotialue, -summor pl
pikkusummat. -svära V itr (hiukan) kiroskella,
noituilla. -syskon pikkusisarukset.
-timmarna pikkutunnit, -trevlig -t pikkusievä;
viihtyisä; vi hade det riktigt meillä oli
oikein mukavaa, -träd pl pienet, nuoret
puut.

smått I. (a.) pieni; vrt. liten; ha det ^
elää ahtaissa oloissa, olla niukoissa
varoissa; i stort som (och) ^ niin suuressa
kuin pienessäkin, isoissa niin kuin
pienissäkin asioissa. II. (s., a.): lite ^ o. gott
kaikenlaista, yhtä ja toista hyvää;
vänta ~ (j.) olla pikkuisiin päin. III. (adv.)
hieman, hiukan; alltför ~ tilltagen liian
niukka, niukasti mitattu; han är ~
förmögen hän on pikkuvarakas (mies); f ag
börjar så ~ packa upp rupean (sitten)
pikku hiljaa purkamaan tavaroitani,
småtting -en -ar pienokainen,
små||ungar pienokaiset, tenavat, -utgifter
pikkumenot. -varmt (keit., rav.)
pikku-lämmin. -vilt pikkuriista; fakt på ~
pikkuriistani metsästys, -ampuminen,
-vux|en -et -na lyhyt-, pieni|kasvuinen,
-vågor pikkuaallot, pikkulaineet. -vägar
sivutiet, syrjäpolut. -värka II2 itr (hiljaa)

584

— smälta

särkeä, pakottaa; jomottaa, -växt ks.
-vuxen.

smäck -en -ar ks. smocka I.
smäcka II2 I. tr: ~ till ngn ks. smocka II.
II. itr: ~ i ngn ngt valehdella jllk, laskea
lipettiä, syöttää pajuköyttä.
smäck|er -ert -rare hoikka, hento; hieno,
siro, solakka; en ~ båt sirorakenteinen
vene.

smäck| |f e t -t ylen lihava, pöhölihava. -full
-t täpö täysi, tupaten täysi,
smäcklås (j.) patenttilukko; potku-,
jousi|-lukko.

smäda I tr pilkata, herjata,
smädare -n - pilkkaaja, herjaaja,
smäde||brev herjaus-, häväistysi kirj e. -dikt
häväistysruno, pilkka-, herjaus|runo.
smädelse -n -r herjaus,
smädeskrift herjaus-, häväistys]kirjoitus,
smädlig -t -are häpäisevä; häväistys-,
häpeä-.

smäkta I itr kaihota; riutua, nääntyä,
smäktande (a. tpm.) kaihoisa; riutuva,
kuihtuva, nääntyvä; en ~ melodi kaihoisa
sävelmä.

smälek -en pilkka, häpeä, häväistys,
smäll 1. -en -ar paukaus, pamaus; (piiskan)
läjähdys; åskans ~ar
ukkosenjyrähdyk-set. 2. isku, lyönti, läimäys; slå två flugor
i en ~ saada (lyödä) kaksi kärpästä
yhdellä iskulla; yksi tie, kaksi asiaa. 3.
-et selkäsauna; få ~ saada selkäänsä.

1. smäll|a -an -or (kärpäs)lätkä, (-)läpsä.

2. smäll|a II1 (imprf. m. small) I. tr:
~ ngn lyödä läpsäyttää; ^ ngn på
fingrarna läpsäyttää jtk sormille. II. itr
paukahtaa, pamahtaa; läiskähtää; ^ i
dörrarna paiskia, paukautella ovia;
flaggan -er i vinden lippu paukahtelee
tuulessa (hulmutessaan); det -er lika högt
(kuv.) se on aivan yhtä hyvä(ä),
samanarvoista, ei ole sen huonompaa. III.
(pain. part.): ^ igen tr, itr paukauttaa
(ovi) kiinni; paukahtaa, napsahtaa
kiinni; ~ till ngn iskeä läimäyttää,
antaa korvalle.

smällare -n - koiranpommi,
smäll||fet ylen, pöhö|lihava. -kall -t
kirpeän, purevan kylmä, paukkuva
(pakkanen). -karamell paukku karamelli, -kyss
moiskaus; äänekäs, kajahtava suudelma,
smält|a A. -an -or sulatos, sulate. B. II2
(IV5) I. tr 1. sulattaa (met., voita). 2.
sulattaa ruokaa. 3. (kuv.) »sulattaa» (jtk
suututtavaa); väkinäisesti mukautua
(alistua, tyytyä) jhk. II. itr sulaa; hajota,
hajaantua, liueta; ~ i tårar sulaa
kyyneliin, hiutua (hiueta) itkuun. III. (pain.
part.): ~ bort sulaa pois, olemattomiin;
ihop sulaa (sulautua) yhteen; ^ ihop

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free