- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
586

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - snapshot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

snapshot—snilledrag

snapshot -et -s (val.) tuokio-,
silmänräpäys I kuva.

snapsvisa ryyppy-, juoma|laulu.
snar -t -are nopea, joutuisa, pikainen; vara
~ att döma olla kovin nopea
arvostelemaan, tuomitsemaan; vara ~ till vrede
olla tuittupää, nopea suuttumaan, vrt.
snarare, snarast, snart.
snar I a -an -or (vrs. mets.) ansa, paula;
rihma(nen); lägga ut en ~ för ngn (nyk.
kuv.) virittää ansa, paula jllk.
snarare (adv.) pikemmin, nopeammin;

mieluummin, pikemminkin,
snarast I. (a.) nopein, sukkelin; med det
ensi tilassa, mitä pikimmin,
mahdollisimman nopeasti, (kaup. m.) ensi
postissa; ennen pitkää. II. (adv.) 1. vrt.
snarare. 2. mahdollisimman pian; ~
möjligt niin pian kuin mahdollista,
snar||fag|er -ert -ra: hon är inte precis ~
tyttö ei ole juuri (liialla) kauneudella
pilattu, -fyndig -t kekseliäs,
sukkela-tuumainen, sanavalmis,
snarka I itr kuorsata,
snarkning -en -ar kuorsaus,
kuorsaaminen.

snar||lik -t jonkin näköinen, kaltainen;
-stuck|en -et -na arka kunniastaan,
herkästi loukkaantuva, äkkipikainen,
-stuc-kenhet -en äkkipikaisuus, pikavihaisuus.
snart (adv.) pian; så ~ som möjligt
mahdollisimman nopeasti; ^ sagt melkeinpä
(vain); så ~ (som) niin pian kuin.
snask -et makeiset, namut, -farbror (hn.)
namusetä.

snaska I I. tr, itr syödä makeisia; syödä
maiskuttaa. II. (pain. part.): ^ i sig
syödä (maiskuttaen); ~ ned sig liata,
ryvettää itsensä,
snaskig -t -are ks. snuskig.
snatta I tr näpistellä; varastella (jtk
pientä).

snatt|er -ret (sorsan) rääkätys; lörpöttely,
kikatus.

snatteri -(e)t -er näpistely, pikkuvarkaus.

1. snattra I itr (sorsa) rääkättää;
lörpötellä, kikattaa.

2. snattr|a -an -or (j.) suu, turpa, kita;
håll ~n! kita(si) kiinni!

sna va I itr kompastua, på ngt jhk; livetä,
luiskahtaa,
sne|d I. -tt -dare 1. vino, viisto, viettävä,
luisu, kalteva, kallellaan (oleva); ^ mun
vino, väärä suu; kasta blickar på ngn
katsoa jtk karsain silmin. 2. humalainen;
vara ~ olla humalassa, hiprakassa. II.
på ~ vinossa, kallellaan, väärässä;
komma på ~ (kuv.) joutua huonoihin
oloihin, huonoille jäljille, huonolle tolalle,
hunningolle.

snedbena: ha ~ käyttää jakausta pään
sivulla.

snedda I I. tr viistota, leikata viistoon.
II. itr oikaista, käyttää oikotietä; ^ över
gatan kävellä viistoon kadun poikki,
snedden: på ~ viistoon,
snedficka vinoon asetettu, sijoitettu tasku,
snedgång|en -et -na (kenkä) linttaan
tallattu.

snedhet -en vinous, viistous.
sned||klaff, -klaffsbyrå avattava
kirjoitus-levy; kirjoitus|lipasto, -kaappi, -kudde
(poikkileikkauks. kiilanmuotoinen)
pielus, tyyny, -munt, -mynt (hnk.) kiero-,
väärä|suu-, väärä|suinen. -segel (mer.)
työntöpurje, pakopurje. -språng -et
syrjä-hyppäys; (kuv.) hairahdus, -steg erehdys,
hairahdus, -streck vinoviiva, -tak vino
katto, -vinklig vinokulmainen. -vrid|en
-et kiero; (kuv.) nurinkurinen, vääristelty,
-ög|d -t kierosilmäinen.
snegla I itr katsoa salavihkaa, på ngn jhk;
p älyillä.

snes (-e:) -en -ar (mrt.)heinä-, kaura|seiväs.
snesa I tr (mv.) panna seipäille,
snett (adv.) vinossa, kallellaan, vinosti;
gå ~ över gatan kävellä, mennä viistoon
kadun poikki; gå ~ på skorna tallata,
astua kenkänsä linttaan, lintalleen; se
~ på ngn (kuv.) katsoa jhk kieroon,
karsaasti.

snibb -en -ar suippu; nirkko, nipukka;
kor-vake.

snibbig -t -are suippo, nirkkoinen,
nipuk-kainen.

snickare -n - puuseppä, (j. vanh.)
nikkari.

snickar||mästare puuseppämestari.
-verkstad puusepän työhuone, (vanh., j.)
nik-karinverstas. -verktyg (tav. pl.)
puu-sepäntyö|kalu(t), -kapine(et).
snickeri -et -er puusepänliike, -arbete
puusepäntyö. -fabrik puusepäntehdas,
snickra I tr, itr tehdä puusepäntyötä;
ni-karrella.

snicksnack -et (j.) lörpötys, rupattelu,
snida I tr (taid.) leikata puuhun, harjoittaa

puunleikkausta.
snidare -n - puun|leikkaaja, -veistäjä,
snideri - (e)t -er (taid.) puunleikkaus,
koristeveisto.

snig|el -eln -lar (el.) etana, -fart: med ~
etanan vauhtia, hitaasti kuin etana; kuin
täi tervassa,
snik|en -et -nare ahne; itara, saita; ^ efter

pengar rahanahne,
snikenhet -en ahneus, itaruus.
snilla I tr: ~ undan anastaa, kavaltaa
(rahoja).

snille -t -n nero. -blixt neronleimaus, -drag

600

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 00:00:12 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1960/0600.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free