Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - stillatigande ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
stillatigande -
syminen (m. kuv.); ~ är tillbakagång
paikoillaan pysyminen on (merkitsee,
»tietää») taantumista,
stillatigande (a. tpm.) äänetön, ääneti
pysyttelevä; hon lyssnade ry hän kuunteli
sanaakaan sanomatta, äänettömänä,
stilleben -et - (taid.) asetelma.
stillestånd -et - 1, (kaup.) seisahdus;
täydellinen pysähtyminen. 2. vapens (sot.)
aselepo; sluta ry solmia, tehdä aselepo,
stilleståndsförhandlingar
aseleponeuvottelut.
stillhet -en hiljaisuus, rauha; i ali ~
(kaikessa) hiljaisuudessa, ilman mitään
juhlamenoja (juhlallisuuksia); begrava(s) i ry
toimittaa hautaus, haudata
hiljaisuudessa.
stillna I itr (myrsky, tuuli) tyyntyä,
lauhtua, laimeta, asettua,
stillsam -1 -mare hiljainen, siivo, säyseä;
en ry hyresgäst hiljainen (siivo)
vuokralainen; leva ett liv elää hiljaista,
rauhallista elämää, -het rauha, hiljaisuus,
stil||lös -t tyylitön, -löshet tyylittömyys.
-möbel tyylihuonekalu, -prov
käsiala(n)-tyyli|näyte, -ren -t puhdastyylinen.
-riktning tyylisuunta, -skrivning (Suom. r.)
kaunokirjoitus, -sort (kirjp.) ladelmalaji.
stiltje -n (mer. ym.) tyyni, tyven,
rasva-tyyni; (kuv.) iaimea, hiljainen; det
råder ry på börsen pörssi on laimea,
stil||trog|en -et -na tyylinmukainen,
tyyli-tarkka. -vidrig -t tyylitön,
kömpelötyyli-nen; tyyliä rikkova, -övning
kirjoitus-harj oitus, kielenkäyttöharj oitelma.
stim -met - 1. (kai.) parvi. 2. melu, meteli,
elämöinti, rähinä; vilinä,
stimma I itr 1. (kal., yi.) parveilla, liikkua
parvina. 2. metelöidä, elämöidä, pitää
pahaa ääntä,
stimulans -en -er kiihotus-, virkistys|aine;
virkistys, piristys; (kuv.) kiihoke,
stimutøntia, stimulamtier (-ntsi-) pl
virkistys-, kiihotus laineet,
stimulera I tr virkistää, kiihottaa, piristää,
stimulerande (a. tpm.) virkistävä,
piristävä, kiihottava; ^ medel kiihotus-, [-virkistys]-] {+vir-
kistys]+} aineet.
sting -et - 1. pisto; känna ry i sidan
tuntea pistoksia, pistämistä kyljessä,
kupeessa; jag känner ett ry i hjärtat
sydämeeni oikein koskee,
stinga IV4 tr pistää; vrt. sticka.
stinka IV4 itr löyhkätä, lemuta, haista
pahalle.
stink|]djur (el.) haisueläin (eri lajeja); (er.)
haisunäätä, skunkki, -fly (el.) metsälude.
stin|n -t -nare pullakka, pullollaan; ylen
kylläinen, »vatsa pullollaan»; en ~
plånbok pullea, paksu lompakko.
- stjärndyrkare stjä
stins -en -ar (raut.) asemapäällikkö,
stint (adv.): se ry på ngn katsoa tiukasti
(tuimasti, julmasti) jtk.
stip|el -eln -ler (ksv.) korvake.
stipendiat -era -er stipendiaatti, apurahan
nauttija, saaja,
stipendi|um -et -er apuraha.
stipulatiQn -en -er määräys; sovittu ehto.
stipulera I tr määrätä; tehdä välipuhe,
sopimus.
stirra I I. itr tuijottaa, katsoa jäykästi,
(j.) tollottaa, mulkoilla; ^ ejter ngn
tuijottaa jnk jälkeen; ^ jramjör sig
tuijottaa eteensä, tyhjään; ^ på ngn tuijottaa
jhnk, (j.) katsoa tollottaa, töllistellä jtk.
II. rfl. ry sig blind på ett problem
tuijottaa silmänsä sokeiksi pulmaan
(ongelman ratkaisuun); miettiä päänsä puhki,
miten selvitä pulmasta,
stirrande I. (a. tpm.) tuijottava, jäykkä,
kankea, tyhjä (katse). II. -t tuijotus,
töllistely, mulkoilu.
stjäla stjäl stal stulit I. tr varastaa, ngt från
ngn (Suom. r. ngt av ngn) jtk jltk. II. rfl.
~ sig till en stunds vila suoda itselleen
hetken lepo (vaikkei siihen olisi aikaa);
^ sig bort varkain hiipiä (pimitä) pois.
stjälk -en -ar (ksv.) varsi, korsi, -styng
(nl.) kantaompelu.
stjälp|a II2 I. tr, itr kaataa kumoon; liten
tuva -er ofta stora lass (snl.) pieni kivi
kuorman kaataa; pieni syy, suuret
seuraukset. II. (pain. part.): ~ av kaataa
pois jstk; (kaatamalla) purkaa (kuorma);
^ i sig (j.) kaataa, mättää suuhunsa; ^
om kaataa kumoon; kääntää ylösalaisin;
™ ur (ut) kaataa pois jstk, (kaatamalla)
tyhjentää.
stjärn -en (hev.) (otsa)piirto, tähti, pilkku,
stjärn|a -an -or tähti (m. kirjp., kuv.);
ha en ry i Baedeker (olla) merkitty
tähdellä B:ssä; en uppåtgående ry (kuv.)
nouseva tähti; hans ry är i upp[åt]gående
(ned[åt] gående) hänen tähtensä on
nousemassa (laskemassa); läsa i -oma (hist.,
kuv.) lukea tähdistä; född under en lycklig
ry syntynyt onnellisten tähtien
merkeissä; talrika som -oma på himlen
lukuisat (lukemattomat) kuin taivaan
tähdet; vårt öde står skrivet i -oma
kohtalomme on kirjoitettu tähtiin; han kan
tacka sin lyckliga ry för sin framgång hän
saa menestyksestään kiittää hyvää
onneaan; lägga ry för ngn ennustaa, povata,
katsoa korteista jllk.
stjärn||baneret tähtilippu, USA:n lippu,
-beströ|dd -tt (himmel) tähdekäs, tähtiä
täynnä, -bild (täht.) tähtikuvio, -blomma
(ksv.) tähtimö.-dyrkan (hist., m. elokuv.
ym.) tähtienpalvonta. -dyrkare täh-
613
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
