Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - svedd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
svedd — svika
kärventää untuvat linnun ihosta; ~
gräs kärventää nurmi(kko), ruohikko,
sve|dd -tt kärvennetty, kärventynyt; ~
lukt palaneen haju, käry.
svedja I tr kasketa, polttaa kaskeksi,
svedje||bruk kaskiviljely, -land kaskimaa,
kaski,
svek -et - vilppi, petos, kavaluus; utan rs
vilpittömästi; rehellisesti; med rs o.
bedrägeri petoksella ja vilpillä, -full -t
vilpillinen, kavala, -fullhet -en
vilpillisyys, petollisuus, kavaluus, -lös -t
vilpitön, suora, rehellinen, -löshet -en
vilpittömyys, suoruus, rehellisyys,
sven -nen -ner 1. (hist.)
aatelisnuorukai-nen; asemies, 2. nuorukainen, nuorimies,
-sexa (läh.) nuorenmiehenhautajais|et,
-kemut.
svensk I. -t ruotsalainen; ^ -finsk: rs
ordbok ruotsalais-suomalainen sanakirja. II.
-en -ar (käns.) ruotsalainen,
svensk|a 1. -arc (kiel.) ruotsi; ~n ruotsi;
den bästa rsn paras ruotsi (ruotsin kieli);
hans rs är föredömlig hänen ruotsinsa on
mallikelpoista, esikuvallisen hyvää;
översätta från rs till tyska kääntää ruotsista
saksaan; översätta från rs till finska (tav.)
suomentaa ruotsista (ruotsin kielestä);
i den moderna rsn nykyajan ruotsissa;
vad heter (den) det på rs? mitä se on
ruotsiksi? brevet var skrivet på rs kirje oli
kirjoitettu ruotsiksi. 2. -an -or
ruotsalainen nainen, ruotsitar.
svensk||amerikan(are)
amerikanruotsalai-nen. -amerikansk -t
ruotsalaisamerikka-lainen. -bygd ruotsalaisalue,
ruotsalaisten asuma-alue, ruotsalaisseutu. -fientlig
-t ruotsalais I vihamielinen, -vastainen,
-het -en ruotsalaisuus, -finsk -t
ruotsalais-suomalainen. -lärare ruotsin
opettaja. -språkig -t ruotsinkielinen. -
talande (a. tpm.) ruotsia puhuva; en rs
utlänning ruotsia puhuva
ulkomaalainen. -tillverkad -t Ruotsissa valmistettu;
ruotsalaista tekoa (valmistetta), -timme
(koul.) ruotsin tunti, -vän ruotsalaisten
ystävä, -vänlig -t ruotsalaisystävällinen.
-ättling: vara rs olla ruotsalaista
syntyperää, syntyperältään ruotsalainen,
svep: i ett rs yhdellä vedolla,
tempauksella.
svep|a II2 I. tr verhota, peittää, kääriä; ^
manteln omkring sig kietoa päällystakki
(vaippa) ympärilleen; ^ en schal omkring
axlarna kietoa hartiahuivi olkapäilleen,
hartioilleen; ^ ett lik kääriä ruumis
käärinliinoihin; ummistaa vainaja; ^ minor
raivata miinoja. II. itr (tuuli) pyyhkiä,
tuivertaa. III. (pain. part.): snöstormen
-te fram över det kala landet lumimyrsky
pyyhki (kiiti, tuiversi) yli aution, paljaan
maan; ^ förbi pyyhkiä ohi; ^ in sig i
en kappa kietoutua, kääriytyä viittaan;
^ in sig i ett täcke kietoutua peittoon,
peitteeseen; ^ om sig (ngn) ngt kietoa,
kääriä ympärilleen (jnk ympärille) jtk.
svepe -t -n (ksv.) suojus,
svepning -en -ar 1. (er.) käärin-,
kuolin|-liinat, ruumis|vaate, -liinat. 2. ~ av
minor (mer.s.) miinanraivaus, miinojen
raivaaminen, -s|fartyg (mer.s.)
miinanraivaaja.
svepskäl tekosyy, veruke.
Sverige (Svärje) npr Ruotsi,
svets -en -ar (tkn.) hitsaus, uuttaminen;
hitsaus|kohta, -jatkos,
svetsa I tr (tkn.) hitsata, uuttaa, keittää;
fast hitsata kiinni; ^ samman
hitsata yhteen; (kuv.) liittää yhteen,
svetsare -n - hitsaaja,
svetsfog hitsisauma.
svett -en hiki; rsen pärlade på hans panna
hiki helmeili hänen otsallaan; torka rsen
ur pannan kuivata, pyyhkiä hiki (hikeä)
otsastaan; bada i rs Rikoilla hirveästi,
olla yltä päältä hiessä; i ditt anletes rs
otsasi hiessä; med rs o. möda tuskalla ja
ja vaivalla; arbeta så att ^en lackar tehdä
työtä hiessä päin, hiki|päissä(än), -päin.
svettas I itr (dep.) hikoilla, olla hiessä,
hikinen; fag rs om händerna käteni
hikoilevat, käteni ovat hiessä, hikiset; ut
hikoilla (ulos ruumiistaan),
svett[|avsöndring hikierite; hieneritys,
hikoilu. -båd hikoilukylpy, hikilöyly;
hikoilu. -drivande hikeä erittävä,
hikoiluttava, hiostava, -droppe hiki|pisara, (run.)
-helmi, -drypande (a. tpm.) hikeä valuva,
svettig -t -are hikinen, hiestynyt, hiessä,
svettj|kur (lääk.) hikoiluhoito. -körtel (an.)
hikirauhanen, -lukt hien haju.
svettning -en hikoilu, hikoileminen; komma
i rs ruveta hikoilemaan, tulla hikeen,
hiestyä,
svettrem (hatun) hikinauha,
svick|a -an -or henkitulppa, tynnyrin
run-nin tulppa,
s vid] a IV1 itr kirveliä, kirveltää, vihavoida,
karvastella, polttaa, koskea; fötterna -er
jalkoja polttaa, kirveltää; pepparn -er
på tungan pippuri kirveltää, polttaa
kieltä; röken -er i mina ögon savu kirvelee
silmiäni; det -er i hjärtat på mig
sydäntäni särkee (vihloo, viiltää); med rsnde
hjärta kirvelevin sydämin,
svik|a IV11. tr pettää, petkuttaa; jättää
pulaan; ^ ngns förtroende pettää jnk
luottamus; ^ sitt land kavaltaa maansa;
sitt löfte rikkoa lupauksensa; sitt ord
syödä sanansa; rs sin plikt jättää velvolli-
637
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
