Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - synoptiker ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tyksinen. II. -et, -en -, -er
samamerkityk-sinen sana, synonyymi,
synopt||iker -n - (usk.) synoptikko. -isk -t
(usk.) synoptinen; yleiskatsaukselleen,
yleiskatsaus-, yleis-; evangelier
synop-tiset (Matteuksen, Markuksen ja
Luukkaan) evankeliumit,
syn||organ (an.) näköelin, -punkt
näkökohta; näkökanta; från samma ^ (sett)
samalta näkökannalta (katsoen,
katsottuna). -rand (mer. ym.) taivaanranta,
näköpiiri; horisontti, -sinne näköaisti, -skärpa
näkö tarkkuus,
syntaktisk -t (kiel.) lauseopillinen,
syntax -en -er lauseoppi,
syntes -en -er synteesi, yhdistäminen,
syntetisk -t (kern.) synteettinen, synteesin
avulla aikaan saatu, yhdistetty,
syn||vidd silmänkantama; näkö \väli, -piiri,
-villa näkö|harha. -häiriö, harhanäky,
-vinkel näkö|kulma; från (ur) denna ~
tästä näkökulmasta; under evighetens ~
ikuisuuden näkökulmasta,
synål -en -ar silmäneula.
synålsbrev silmäneulakirje.
syr|ia I. -an -or 1. (kem.) happo, (m.)
happamuus. 2. (ksv.) hierakka, suolaheinä.
II. I tr hapattaa, -beständig, -fast hapon
kestävä.
syre -t (kem.) happi, -brist hapen puute,
-fattig -t niukkahappinen, -fri -tt Ir.peton.
syr^n -en -er (ksv.) syreeni, -berså (puut.)
syreenimaja, -buske syreenipensas, -doft
syreenintuoksu.
syrgas happi, -apparat (lääk.) happikoje.
syr (i) er -n -, syrisk -t syyrialainen,
syrisk ja 1. -an (kiel.) syyrian kieli. 2. -an -or
syyrialainen nainen,
syrlig -t -are hapahko, (m. kuv.) hapan;
~a karameller hapahkot makeiset; ett
leende hapan (m. väkinäinen) hymy.
syrlighet happamuus,
syrs|a -an -or (el.) (koti)sirkka.
syrsätta V tr (kern.) hapettaa;
hapettua.
sy|lsaker pl ompelu|vehkeet, -tarvikkeet.
-silke ompelusilkki.
syskon -et - (tav. pl) sisarukset; det
yngsta av ~en sisaruksista nuorin, -barn
sisarusten lapset, veljen-, sisaren|lapset;
serkku, serkut, -bäli yhteisvuode, (j.)
laveri; bädda ~ laittaa vuode kaikille
rinnakkain, -krets sisaruspiiri. -tycke
sisarusten saman|näköisyys, -laisuus; de
har ~ näkee kyllä, että" he ovat
sisa-ruks|ia, -et.
syskrin -et ompelulipas.
syssel||satt -a jtk puuhaava; toimessa
oleva; vara ~ med ngt tehdä (puuhata)
jtk; han var ^ med att måla båten hän
:er — så så
oli venettä maalaamassa, -sätta V tr, rfl.
pitää toimessa, työssä, antaa tehtäväksi;
(kuv.) askarruttaa; ^ sig puuhata,
hommata jtk. -sättning -en -ar homma, puuha;
(tai.) työllisyys; full ~ täystyöllisyys; ha
full ~ med ngt (olla) työ ja tekeminen
jstk. -sättningsläge(t) työllisyystilanne,
-sättningsterapi (lääk.) työterapia,
työs-kentelyjparannus, -hoito,
syssl|a I. -an -or 1. puuha, työ, tehtävä,
askare. 2. toimi, virka; sköta sina -or
hoitaa työnsä; toimittaa tehtävänsä,
työnsä, askareensa. II. I itr: ~ med ngt
puuhata jtk.
syssling -en -ar pikkuserkku; vrt.
små-kusin.
sysslo||lös -t toimeton; työtön, joutilas;
vara ~ olla toimeton, joutilaana, ilman
työtä, työtön, -löshet joutilaisuus,
toimettomuus; työttömyys, -man
toimitsija, hoitaja; (er. sairaalan)
taloudenhoitaja.
system -et - järjestelmä; sätta i ^ järjestää
ja sovittaa järjestelmäksi; kehittää jstk
järjestelmä; järjestelmällisesti harjoittaa
jtk; utan ~ ilman järjestelmää,
järjes-telmätön; (Ruots.) ~et (väkij.) (Suom.
vast.) Alko.
systematik -en systematiikka, luokittelu,
järjestelmäoppi.
systematisera I tr sovittaa, panna
jär-jestel|mään, -mäksi.
systematisk -t järjestelmällinen,
systemförändring -en, -skifte -t
järjestelmän vaihto,
systjer -ern -rar 1. sisar; en ~ till mig
(yksi) sisareni. 2. (er. Ruots.)
(sairaani-hoitajatar. -barn sisarenlapsi. -dotter
sisarentytär, -fartyg sisarlaiva.
systerlig -t -a sisarellinen, sisaren-,
systeri|par sisarpari. -son sisarenpoika,
sytråd ompelulanka.
1. så -n -ar saavi, korvo; (isohko) sammio.
2. så III tr, itr kylvää; som man får
man skörda mitä (ihminen) kylvää,
sitä (hän) myös niittää; ~ om kylvää
uudelleen; ~ ut kylvää (peltoon).
3. så I. (adv.) (m. konj., vrt. 1.) 1. (tapaa,
astetta) niin, siten, sillä tavalla; siinä
määrin; är det bra onko niin (näin)
hyvä? det ser inte ^ ut ei näytä siltä;
om ni r^j vill jos niin haluatte; hur
kuinka (miten) niin? rätt ~ aivan niin;
niin on hyvä; ^ där (kas) niin, noin;
<—’ här näin; ~ där bortåt 100 personer
satakunta henkeä; (siinä) sadan hengen
paikkeilla; 1 kilo eller ’ kilo tai niillä
main, suunnilleen kilo; må ~ vara olkoon
niin; ^ att säga niin sanoakse(ni); ~
kallad niin sanottu, (lyh.) ns.; si o. ~
643
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
