Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - T - tjeck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tjeck —tjälskada
tjeck (tsekk) (käns.) tsekkiläinen, tsekki,
tjeckisk -1 tsekkiläinen.
tjeckisk|a 1. -an (kiel.) tsekin kieli. 2. -an
-or tsekkiläinen nainen.
Tjeckoslovakien npr Tsekkoslovakia,
tjeckoslovakisk -t tsekkoslovakialainen,
tjo (tsu:) (int.) huhhei! hihhei!
t joa I itr huutaa ja hihkua,
tjock (tso-) -t -are paksu; karkea; väkevä,
voimakas; (hnk. m.) lihava; ha ro hud
olla paksunahkainen (m. kuv.); ro luft
sakea, sumuinen, (huoneessa) huono,
pilaantunut ilma; rst hår paksu, sakea,
tuuhea tukka; (el.) sakea, tiheä karva;
>—a släkten läheiset sukulaiset; plankan
är 5 cm ^ lankku on viiden cm:n
paksuinen, 5 cm paksu; här är rst med smultron
täällä on mansikoita vaikka kuinka
paljon; det känns rst i halsen kurkkua(ni)
tuntuu kuristavan; blodet är rsare än
vattnet veri on vettä sakeampaa
(sukulaisista).
tjocka -n (mer.) sakea, paksu sumu.
tjock||flytande (a. tpm.) sakea, (kern.)
sitkas. -huda|d -t paksunahkainen (m. kuv.).
-huding -en -ar (el. vanh.)
paksunahkaiset (norsut, tapiirit, sarvik., virtahev. >m.).
tjockis -en -ar (j.) paksu, lihava hnk.,
»paksukainen».
tjocklek -en paksuus, vahvuus,
tjockna I itr paksuta.
tjock||skallig -t paksu-, kova-,
pölkky|-päinen, visakalloinen. -tarm (an.)
paksusuoli. -ända tyvi, tyvijpää, -puoli,
tjog (-o:) -et - (mt.) tiu, 20 kappaletta;
två ro ägg kaksi tiua munia, -tals (adv.):
~ gånger kymmenet kerrat,
tjud|er -ret - lieka, liekaköysi, kammitsa.
tjudra I tr panna liekaan, kammitsaan;
vara (hålla) rsd olla (pitää) lieassa.
tjug|a -an -or (mv.) heinähanko,
tjugo ks. tjugu.
tjugonde (järj. luk.) kahdeskymmenes; vrt.
jemte.
tjugon(de)dag(en): ^ jul, rs Knut
tammikuun 13 päivä, hiivanuutti.
tjugon(de)del kahdeskymmenesosa,
tjugu (luk.) kaksikymmentä; vrt. jem(tio),
yhd.
tjur -en -ar 1. (mv.) sonni. 2. -en (mtsh.,
puus.) lyly, lylvpuu, janhus.
tjura I itr jurottaa, jöröttää.
tjur||fäktare härkätaistelija. -fäktning -en
härkätaistelu. -huvud häränpää; (kuv.)
härkä-, jukuri|pää, visakallo, jörri(kkä).
tjurig -t -are härkä-, jukuri|päinen,
juro-päinen, jörrimäinen. -het -en härkä-,
jukuri|päisyys, visakalloisuus,
jörrimäi-syys.
tjur||kalv sonnivasikka, mullikka, -nacke
häränniska (us. kuv.). -skalle ks. -huvud.
-skallig -t härkä-, jukuri|päinen,
itsepäinen, jörri., -skallighet härkäpäisyys; vrt.
ed.
tjusersk|a -an -or lumoojatar; hurmaava,
lumoava nainen (tyttö),
tjusig -t -are (j.) kaunis, ihastuttava,
lumoava; en rs kari komea mies,
»hurmuri».
tjuskraft lumous-, viehätys|voima; tenho-,
taika|voima.
tjut -et - ulvonta, ulina, parkuna, (kova)
itku; ge tili ett rs päästää ulvonta, ulina,
tjut|a IV3 itr ulvoa, ulista, (tuuli) vinkua,
ulvoa; ro tili ulvahtaa; ugglan -er pöllö
huutaa, huhuilee; ro med ulvarna ulvoa
susien mukana; mennä joukon mukana,
tjuv -en -ar varas; tag fast rsenl ottakaa
(ota) varas kiinni! tillfället gör rsen
tilaisuus tekee varkaan; som en rs om natten
kuin varas yöllä.
tjuv||aktig -t -are varkaan kaltainen;
var-kaansekainen, varasteleva, -aktighet
taipumus varastelemiseen. -alarm
murtohälytys. -band varasjoukk(i)o.
tjuveri -(e)t -er varastelu, varkaus,
tjuv||fiska I tr salaa, luvattomasti kalastaa,
-fiskare salakalastaja. -fiske salakalas tus,
luvaton kalastus, -gods varastettu tavara,
-gömma varkaankätkö. -gömmare
varastetun tavaran kätkijä, -knep (kuv.)
konnankoukku, konnanjuoni. -liga
varas|-joukk(i)o, -kopla, -lyssnare (rad.)
salakuuntelija. -läsa II2 tr, itr lukea salaa;
ro en tidning lukea salaa sanomalehteä
toiselta puolelta.
tjuvnad -en -er varastelu, varkaus, -s|brott
varkausrikos.
tjuv||nyckel tiirikka, -nyp: ge ngn ett rs
salaa nipistää, lyödä jtk. -pojke (kuv.)
poikallurjus, -veitikka, -pojksaktig -t
lurjusmainen; veitikkamainen.
-pojks-streck koirankuje, -skytt salametsästäjä,
-språk varkaiden kieli, -start (urh.)
varaslähtö. -starta I itr (urh.) lähteä liian
aikaisin. -titta I itr salaa, varkain kurkistaa,
-tjockt (adv.): jag mår rs voin kamalan
huonosti, kamalan pahoin, -träna I itr
(urh., m. yi.) salaa harjoitella, salaa
valmentautua. -åka II2 itr ajaa, matkustaa
salamatkustaj ana, »j äniksenä».
tjyv||nyp, -tjockt ks. tjuv]nyp, -tjockt.
tjäd|er -ern -rar (el.) metso, -höna koppelo,
-spel metsonsoidin. -tupp urosmetso,
metsokukko.
tjäle -n routa, kirsi; rsn har gått ur jorden
routa (kirsi) on lähtenyt (sulanut) maasta,
tjäll -et - (vanh.) maja.
tjäl||lossning roudan lähtö, kirren
sulaminen. -skada (mtsh., tr.) routa-, routimis|-
692
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
