- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
738

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - V - vansinne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

vans

huonoon huutoon, -sinne -t(lääk.)
mielenvikaisuus. -sinnig -t-are (lääk.)
mielenvikainen; ha rst bråttom (mycket att göra)
(kuv.) olla hirveän kiire, hirveästi
(suunnattomasti) työtä, -sinnighet -en
mielenvikaisuus; pl -er (kuv.) mielettömyys,
van||skapa|d -t muodoton,
epämuodostunut, rujo; ruma. -skaplighet -en
muodottomuus, epämuodostuneisuus, rumuus,
-skapt ks. -skapad.
vansklig -t -are vaikea, tukala; kiusallinen,
arkaluonteinen; epävarma; ett rst företag
vaikea yritys; en rs situation tukala
(vaikea, arkaluonteinen, kiusallinen) tilanne,
-het vaikeus, tukaluus, hankaluus;
epävarmuus; kiusallisuus,
van||sköt|a II2 tr lyödä laimin, hoitaa
(perin) huonosti, päästää rappiolle, (j.)
retuperälle; en -t trädgård hoidotta jätetty,
laimin lyöty puutarha, -skötsel huono hoito,
huono ruokko. -släkta|d -t suvustaan
(lajistaan) huonontunut, rappeutunut,
-slaktas I itr (dep.) huonontua suvustaan,
rappeutua, huonota, -styre -t huono,
kelvoton johto (komento, hallitus), -ställ|a
II1 tr rumentaa; vääristellä, turmella,
pilata; grymma tryckfel -er boken pahat
painovirheet (aivan) pilaavat kirjan
(kokonaan).

vant -et -, -er (mer.) vantti, vantit.
vant|e -en -ar (neulottu) käsine; tumrs
lapanen, kinnas; lägga -arna på ngt
(kuv.) iskeä kyntensä jhk, (j.) vohkia;
ottaa kiinni, pidättää; slå -arna i bordet
tehdä vararikko, »lyödä rukkaset
pöytään».

van||tolka I tr tulkita väärin, vääristellä,
-trevnad -en ikävä, epäviihtyisyys. -trivas
II1 itr (dep.) viihtyä huonosti;
ikävystyä (ottamatta ollenkaan viihtyäkseen).
-trivsel ks. -trevnad, -tro epäily (s);
epäusko; harhausko; taikausko, -trog|en -et
-na harhauskoinen, harhaoppinen;
epäuskoinen. -vett -et (lääk.)
mielenvikaisuus; (yi.) mielettömyys; det är ju rena
rset sehän on silkkaa mielettömyyttä,
sulaa hulluutta, -vettig -t mielenvikainen,
mielipuoli; mieletön, järjetön, hullu; ett
rst tilltag mieletön, järjetön yritys,
homma; en rs idé mieletön ajatus; i rst
tempo mieletöntä, hurjaa vauhtia, -vetting
-en -ar mielipuoli; (kuv.) hurjapää, hullu,
-vård ks. -skötsel, -vårda I tr ks. -sköta.
-vördig -t epäkunnioittava;
ylenkatseelli-nen. -vördnad epäkunnioitus, ylenkatse,
-ära I. -n ks. -heder. II. Itr häpäistä, vrt.
-hedra; ^ ngn häpäistä jtk, jnk mainetta;
~ ngns minne häpäistä jnk muistoa,
vapjen -net - 1. ase; bära rs olla ase (pitää
asetta) mukana(an); sträcka rs laskea

738

aseensa (m. kuv.); med blanka rs
teräasein; (kuv.) puhtain asein; med rs i hand
ase kädessä; slå ngn med hans egna rs
(kuv.) lyödä (kukistaa, voittaa) jk hänen
omilla aseillaan (keinoillaan); gripa till rs
tarttua aseisiin; stå, kalla under ^ olla
aseissa, kutsua aseisiin. 2. (her.) vaakuna,
vapen||bragd sotainen urotyö, -broder
aseveli. -dragare (hist.) aseenkantaja; (kuv.)
uskollinen kannattaja, puoluelainen,
-fabrik -en asetehdas, -för -t
asekuntoinen. -gny aseiden kalske, -hus (hist.)
asehuone, -lycka aseonni, sotaonni, -lös
-t aseeton, -makt asevoima, -röck
asetakki. -sköld (her.) vaakunakilpi,
vaakuna. -slag (sot.) aselaji, -slagsbeteckning
aselajimerkki. -smedja asepaja,
-stillestånd aselepo; välirauha, -vila aselepo,
-vägrare sotapalveluksesta kieltäytyjä.

1. var -et (lääk.) märkä, visva.

2. var -et ■■ (vaat.) päällys, päällinen.

3. var (a. tpm. vanh.) valpas; vauhko,
säikkyvä; bli rs huomata; bättre före rs
än efter snar (snl.) parempi katsoa kuin
katua.

4. var (vart) (prn.) joka, jokainen;
(kahdesta): kumpikin; ~ o. en, en o. rs
jokainen; ~ dag joka päivä; ^ femte joka
viides; ^ femte dag joka viides päivä;
se på klockan rs femte minut katsoa
(vilkuilla) kelloon aina viiden minuutin
perästä; vara i rs mans mun olla kaikkien
hampaissa; de fick femhundra mark rs
he saivat kukin 500 markkaa, 500 mk
miestä kohti, mieheen (j. 500 mk pekkaa
päälle); lite(t) rs vähin itse kukin, mies
kuin mies; ~ för sig erikseen; ^ o. en
är ansvarig (för sig) jokainen (kukin)
on vastuussa (vastaa) (omasta)
puolestaan; ^ o. en som jokainen joka; ken; rss
o. ens plikt jokaisen velvollisuus; det är
rsS o. ens ensak se on jokaisen (kunkin)
yksityisasia; se ei kuulu kenellekään
(muulle); de tog rs sin stol he ottivat
kukin (oman) tuolinsa; gå åt rs sitt håll
mennä, lähteä kukin (kumpikin) (omalle)
taholleen; på rs sin sida om dörren toinen
oven toisella, toinen sen toisella puolella.

5. var (adv.) missä, jossa; ^ har du lagt
väskan? mihin panit laukun? här o. rs
siellä ja täällä; ^ då (någonstans)? missä
(ihmeessä) sitten? ^ som helst missä
tahansa; kaikkialla; rs helst (än) missä
ikinä; ^ har du fått det ifrån? mistä olet
sen saanut, (m.) kuullut?

1. vara är, var, har varit I. (apuv.) olla;
att rs eller icke rs ollako vai ollako
olematta; (us. =) olemassaolo; sätt att rs
menettely, käyttäytyminen, menettely-,
käyttäytymis!tapa; låt det hellre rs anna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0752.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free