- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
22

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•22 t Luku. Keskiaika.

kuva Raisiossa. Siinä nähdään hevosen seljässä istuva pyhimys leikkaavan
viitastaan kappaleen vaatetta viheliäiselle kerjäläiselle. Kauniimmat
lasimaalaukset olivat kai ne, joiden kehutaan koristaneen Turun tuomiokirkon
kuoria, mutta ne ovat aikoja sitten hävinneet. Taulumaalauksia ei muita
tunneta kuin kohta mainittavain alttarikaappien ovia.

Varsinaista kuvanveistotaidetta voi tuskin sanoa keskiaikana
Suomessa olleenkaan. Ainakin ovat kivestä veistetyt kuvat, jommoisia
ainoastaan historiallisten tietojen mukaan ja muutamista pirstaleista päättäen on
joitakuita ollut olemassa, nykyään tykkänään hävinneet. Sen sijaan on
runsaasti säilynyt puusta tehtyjä, maalattuja eli n. s. polykroomisia kuvateoksia.
Se on siis puuleikkaus, tuo varsinkin Saksassa, Alankomaissa ja
pohjoismaissa rakastettu, perin keskiaikainen veistotaiteen laji, joka Suomessa
yksinään edustaa tätä taidetta. Korkeampaa taiteellista merkitystä ei tälle
kuvanveistonhaaralle ole voitu myöntää syystä, että kuvien tuotanto
ylimalkaan oli käsiteollisuuden tapaista; mutta koska näissäkin teoksissa, jotka
huokeasta hinnasta saatavina levisivät pienimpiinkin maaseutukirkkoihin,
raamatun ja pyhimystarinain henkilöt ja tapaukset esitettiin koko katolisessa
kristikunnassa yleisellä muistoperäisellä, tyypillisellä tavalla sekä sen ohella
taiteen yleinen kehitys niissä kuvastuu, niin on tunnustaminen niilläkin
olevan pysyvä arvonsa.

Enin osa Suomessa tavattuja polykroomisia kuvateoksia on ulkomaalta,
etupäässä Pohjois-Saksasta tuotu. Sen todistaa kuvien taideluonne, jota paitse
tiedetään pohjoissaksalaisissa kaupungeissa ja eritoten Lyypekissä 1) vilkkaan
tuotteliaisuuden vallinneen tällä alalla. Samaan suuntaan viittaa pari
historiallistakin tietoa. V. 1454 määräsi lyypekkiläinen Henrik Hovemann
testamentissaan yhden Johannes von Hagenin tekemän alttarikaapin lahjaksi
Naantaalin luostarille ja toisen, jonka perillisten tuli tilata, Turun
tuomiokirkolle. V. 1511 oli jälleen Naantaalin luostariin alttarikaappi tilattu Michel
mestarilta Danzigista, mutta kun hän tuntemattomasta syystä oli myynyt
tilatun teoksen muualle, tarjoutui eräs toinen mestari nimeltä Olof Biscop
tekemään ,saman taulun" halvemmasta hinnasta. Alankomailta on
niinikään pari siipialttaria kotoisin. Edelleen on joku osa kuvateoksia
Ruotsistakin tuotu. Sen todistaa muun muassa tieto, että ne rahat, jotka Äyräpään
kirkkoherra Henrik Makerland oli pitäjään kirkolle lahjoittanut p.
Johanneksen veistokuvan ostamiseksi, lähetettiin eräälle porvarille Tukholmaan.
Kumminkin on mainitseminen, ettei puuleikkaus tiettävästi ollut itsenäisesti
varttunut Ruotsissakaan, vaan tuotettiin sinnekin kuvia Saksasta. Vihdoin on
jommoinenkin osa puukuvia kotimaassa tehtyjä. Tähän ryhmään luemme
ensiksikin ne kuvat, joihin on käytetty kotimaista puuainetta, ja joiden
törkeä-tekoisuus ilmaisee kätevän, mutta tämmöiseen tehtävään harjaantumattoman
maanmiehen käsialaa. Toiseksi voidaan olettaa, että täällä työskenteli
ulkomaaltakin tulleita mestareita, joiden teoksia tietysti ei voi eroittaa
sisään-tuoduista. Semmoinen nimestä päättäen ehkä Saksasta tullut oli kai piispa
Hemmingin aikana mainittu Conrad pictor Turussa. Hän oli näet luultavasti
myöskin puunleikkaaja, sillä useimmin sama mies sekä leikkasi että maalasi
kuvia, ja mainesana »pictor" (maalaaja) käytettiin monesti yksistään
semmoisesta taiteenharjoittajasta. Vähemmän syytä lienee arvata häntä al-secco
maalaajaksi, koska 1300-luvulla kirkkojen maalaus oli verraten harvinainen.

Niinkuin jo mainittiin ovat puuleikkauksissakin käsitellyt aiheet nuo
koko kristikunnan kuvaamataiteille yhteiset. Samoin kuin ennen puheena

’) Kts. Goldschmidt, Ädolph. Lubecker Malerei uud Plastik bis 1530. Liibeck
1889. Sisältää 43 isoa valopainos-kuvalehteä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free