Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2. Maalaus- ja kuvanveistotaide. 33
olleissa maalauksissa ilmaantuu näissäkin ainoana Suomelle omituisena aiheena
maan suojeluspyhä, Henrik piispa. Pyhimys esitettiin säännöllisesti
puuhunkin leikatessa seisovana täydessä piispan asussa ja Lalli jalkojensa alla. Koska
nämä pystykuvat, joita löytyy sekä yksityisinä että muitten kanssa
alttari-kaappeihin asetettuina, eivät tekotapansa puolesta ylimalkaan eroa toisista,
niin on luultavaa, että niitäkin erityisestä tilauksesta tehtiin Saksassa. Mitään
siipialttaria, jossa hänen tarinansa erityiskohtauksia olisi esitettynä, ei
tiettävästi ole olemassa. Paitse Henrik piispaa löytyy suuri paljous erinäisiä
pyhiä henkilöitä kuvattuna, mutta helposti näkee kumminkin, että
suomalaiset erittäin rakastivat muutamia yksityisiä, joidenka kuvat sen tähden ovat
varsin tavalliset. Puhumatta joka kukossa tavattavista ristiinnaulitun ja
Neitsyt Maarian kuvista olivat muita yleisempiä: p. Anna, esitettynä pyhä
Neitsyt Jesuslapsen kanssa sylissä, pohjoismaiset kuninkaalliset pyhimykset
p. Eerik ja p. Olavi sekä edelleen naispuoliset pyhät Katarina, Barbara ja
Birgitta ja miehenpuoliset Sebastian, Tapani ja Yrjänä. Mitä taasen
siipi-alttareissa nähtäviin ryhmäesityksiin tulee, niin ei niiden valinnassa huomaa
suurempaa omituisuutta. Kuitenkin näyttävät Suomessa Neitsyt Maariaa ja
Jesuksen lapsuutta tarkoittavat kuvaelmat olleen paljon tavallisempia kuin
kärsimyshistorian kohtaukset. Tämäkin seikka todistaa Suomen kirkkojen
kuvateosten enimmiten tulleen Saksasta, sillä juuri sama suunta
aihevalintaan nähden vallitsi esim. Lyypekin koulun alalla.
Yksityisistä teoksista puhuaksemme ansaitsee mainita, että meillä on
säilynyt kolme puukuvateosta, jotka ovat myöhäisromanilaisia tahi
välitys-tyylin ajoilta, nimittäin pienenläntä istuvan Neitsyt Maarian kuva Korpoon
kirkossa (nyt Hist. museossa) ja kaksi alttarikaappia, toinen Kumlingen ja
toinen Urjalan kirkossa. Pyhän Neitsyen valtaistuin on romanilaista
muotoa ja sen sivulle on maalattu välitystyylin mukainen rakennusaiheinen
koristus. Kädet ja lapsi ovat hävinneet, ja muutoinkin on kuva pahoin pidelty,
mutta jäykkä asento, ruumiin laiha, litteä muotoilu ja jäseniin kiintyneen
puvun maneerinomainen poimuttelu antavat hyvän näytteen veistotaiteen
tyylistä 1200-luvulla ennenkuin gootilaisuus oli siihen koskenut. Kumlingen
alttarikaapista ovat vaan ovet säilyneet, kummallakin 6 kuvansijaa kahdessa
kerroksessa. Vaikka kuvat apilankaarisen kehyksensä kautta ovatkin toisistaan
eroitettuja, yhtyvät ne kuitenkin merkitykseltään ryhmiksi ja muodostavat
seuraavat Jesuksen syntymisen ja lapsuuden historian kohtaukset: Maarian
ilmestyksen, Maarian käynnin Elisabetin luona, enkelin ilmoituksen paimenille,
tietäjien kumarruksen ja lapsen tuomisen templiin Hävinneessä kaapissa oli
luultavasti Madonnan istuva kuva taikka p. Anna, niinkuin Urjalassa. Tämä
jälkimäinen teos, p. Annan kaappi, on näet ovikuvien puolesta samanaiheinen
kuin edellinen, vaikka muutamia yksityiskuvia on kadonnut. Kehykset ovat
niin ikään 1200-luvulta. Näiden siipialttarein veistokuvat ovat samantyylisiä
kuin Korpoon Madonna. Arvattavasti ovat nämä teokset Saksasta tuotuja,
vaikka siellä kotimaassa ei enään näy tavatun ainoatakaan näin vanhaa
näytettä siipialttarein alkuajalta.’)
*) Samoilta ajoilta eli tarkemmin 1200-luvun alkupuolelta on myös Porvoon
tuomiokirkon suuri kullattu hopeakalkki, yksi merkillisimpiä keskiaikaisia
taideteoksia Suomessa, vaikka arvattavasti 1600-luvulla tänne tuotu. Kahdeksalla
relievi-kuvaelmalla ja kasviaiheisella koristuksella ja emaljilla ylen rikkaasti peitetty teos
on etevimpiä laatuaan ja vallan harvinainen. Kalkin tekijä, Sifridus nimeltä,
muutoin tuntematon Saksan taiteen historiassa, oli varmaan ala-reiniläiseen kouluun
kuuluva mestari ja ehkä Trier’in kaupungista kotoisin, jossa on syntynyt pari
muutakin tekotavaltaan yhdenlaista teosta. Kts. minun julkaisemaani kuvallista
kirjoitusta, Suomalaisia kalkkeja I—II S. Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausk. Vii ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
