Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•36 t Luku. Keskiaika.
olevan suomalaisen miehen kustantaman. Maalaukset ovat tyyliltään
pohjoissaksalaisia.’) Varsin hyvästi on niinikään Uudenkirkon alttarikaappi
säilynyt. Sisimmät, puusta leikatut sommitukset kertovat kohtauksia Neitsyt
Maarian historiasta, hänen kuolemansa pääryhmänä; kahdella oviparilla
jälleen on kahdeksassa kuvaelmassa esitetty p. Agata neitsyen tarina.
Veisto-kuvat, joissa esiintyvät kasvojen tyypit, oudot yksityiskohdat ja muutamat
kirjaimet näyttävät viittaavan — omituista kyllä — itäeuropalaiseen
tilaajaan (tahi syntyyn?), ovat taiteellisesti vähempiarvoisia kuin somat
maalaukset, Ne ovat edistyneen maalauskoulun tuotteita ja muistuttavat lähimmin
ala-reiniläistä suuntaa.
Onpa Suomessa kumminkin 1400-luvun alkupuolelta yksi veistotaiteen
alaan luettava teos, joka on puuleikkauksia verrattomasti jalompi, nimittäin
p. Henrikin arkku kaiverrettuine pronssilaattoineen Nousiaisten kirkossa.2)
Tämä muistomerkki on hiekkakivestä tehty suuntiotahokas sarkofaagi tai
oi-keimmin kenotaphium s. o. pyhimyksen muistoksi toimitettu tyhjä hauta-
J. £. ’<-A.
Kuv. 20. Sivulasitta p. Henrikin sarkofaagista, Nousiaisten kirkossa.
arkku, jonka yläpuolelle ja sivuille pronssilaatat on kiinnitetty. Kansilaattaan
on kaiverrettu itse pyhimyksen kuva, Lalli kirves kädessä hänen jalkojensa
alla, ja vieressä tilaaja piispa (Maunu Tavast?) polvillaan rukoilevana, kaikki
mitä rikkaimman gootilaisen, enkelein ja pyhimysten elähyttämän kehyksen
sisällä (kuv. 19), ja sivulaattoihin pitkä sarja esityksiä, jotka kuvaavat
ruotsalaisten tuloa Suomeen p. Henrikin ja p. Eerikki kuninkaan johtamina,
taistelua pakanallisten suomalaisten kanssa ja näiden kastamista, miten piispa
ensimäisen kirkon edustalla vastaanottaa hurskasta kuningasta (historialle
tuntematon tapaus), miten Lalli tekee murhan ja julistetaan pannaan,
pyhimysten marttiirakuolemaa ja Lallin rangaistusta, kun hän palaa kotiin
vaimonsa luokse, piispavainajan ruumiinsaattoa, hänen peukalonsa löytämistä
jäälohkareelta, sekä vihdoin useita pyhimyksen tehneitä ihmeitä (kuv. 20).
Sommitukset ovat kauttaaltaan somiin kehyksiin ja kankaanmuotoisesti
koristetulle pinnalle sovitettuja ja laadultaan mitä etevimpiä. Kuvaustensa
’) Vrt p. Birgittaa Goldschmidfin kuvaamaan triptykoniin Sclnverinin museossa
(main. t. Taf. 16).
*) S. Muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja I, kuv. III, IV, V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
