Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2. Maalaus- ja kuvanveistotaide.
27
runsauteen nähden on Nousiaisten kenotaphium ylen harvinainen, sillä muualla
tunnetaan ylipäätään vaan yksityisiä varsinaista hautaa peittäviä
pronssilaat-toja.l) Mistä merkillinen teos on kotoisin, ei ole tarkoin tietty, mutta tyylin
puolesta, mikäli se ilmaantuu esim. pääkuvaa ympäröivässä kehyksessä, on
syytä pitää sitä Flandriasta tuotuna. Tätä arvelua todistaa sekin, että
Poh-jois-Saksassa ja Englannissa tavattavia, samanlaatuisia teoksia yleiseen
arvellaan siellä tehdyiksi.
TOINEN LUKU.
Uusi aika Ruotsin vallan
loppuun saakka.
Kun katolinen uskonto hävisi meidän maasta, joutui taide orvoksi.
Protestanttinen kirkko näet ei täällä enemmän kuin muuallakaan ottanut sitä lapsenaan
rakastaakseen ja kasvattaakseen. Eikä Suomessa ollut hallitsijaa hovineen,
joka olisi orpoparan toimeentuloa ja varttumista turvannut, eikä
ylimyskun-taakaan semmoista, joka olisi tuon tehtävän suorittanut. Ensimäinen uuden
ajan kuningas esiintyi suorastaan taiteen vainoojana, kun hän 1550-luvulla
pakotti Suomen kirkot valtiolle luovuttamaan omistamansa, hopeasta ja
vaskesta tehdyt astiat ja muut katolisen jumalanpalveluksen tarvekalut, jotka
olivat keskiaikaisen kirkollisen taiteen tuotteita, eikä seuraavatkaan hallitsijat
ole sanottavaa vaikuttaneet taiteen eduksi maassamme. Tosin oli täälläkin
kerran loistoisa hovi syntymässä, kun Kustaa I antoi Lounas-Suomen
perittäväksi herttuakunnaksi Juhana pojalleen. Turun linna silloin sisustettiin
komeasti ja ruhtinaallisen asunnon koristukseksi hankittiin ulkomaalta
taideteoksia. Enimmät kaluluettelojen mainitsemat ,taulut" olivat kalliita,
kuvallisia seinäverhoja (gobeliineja), mutta mainitaanpa myöskin useita kymmeniä
taulumaalauksia, joista moniaita sanotaan »hollantilaisiksi". Missä määrässä
tämä hovi, joka perustettiin tuolla taiteita ja kaikkinaista loistoa rakastavalla
renässansin aikakaudella, olisi voinut edistää taiteen viljelemistä maassa, jäi
kumminkin kokematta, sillä seitsemän vuoden päästä oli se hävinnyt, Juhana
herttuan »nuoruuden unelmat" olivat haihtuneet, eikä sen jälkeen senlaista
unelmaa ole Suomessa nähty. Mitä maan aatelistoon tulee, ei ollut, niinkuin
jo sanottiin, siitäkään koko Ruotsin aikana taiteen holhojaksi. Toisella
puolen Pohjanlahtea oli pääkaupunki, hovi ja korkeat virat, ja ne vetivät puo-
’) Vrt. W. iAibke, Taiteen historia. II, s. 69.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
