Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1. Rakennustaide.
29
päästäen siten runsaasti valoa kirkkoon. Tämä rakennus, joka ei näy
sanottavia muutoksia kärsineen, on muotojen ja suhteiden puolesta varmaankin
somin ensimäisen renässansin tyylinen kirkko maassamme. Muutoin tähän
aikaan tuskin rakennettiinkaan kivikirkkoja, jotka arkkitehtuurinsa tähden
ansaitsevat mainitsemista. Kumminkin on kirkoissamme enemmän
renässansin jälkiä kuin luulisikaan. Katolisen ajan jälkeen oli näet sisustus uusien
tarpeiden mukaan uudistettava, ja siinä, ennen kaikkea alttarin ja
saarnastuolien rakentamisessa ja koristamisessa, noudatettiin ajan tyyliä.
Ison vihan jälkeen koko 18:tta vuosisataa pitkin rakennettiin paljo
maalaiskirkkoja, mutta nekin enimmältään vaan puusta. Entiset puukirkot
olivat kai pitkän sodan aikana tarpeellisen hoidon puutteessa ränstyneet tahi
muuten joutuneet häviön alaiseksi, niin että uusien rakentaminen tuli
tavallista pikemmin välttämättömäksi. Sen mukaan mitä tunnetaan ei näillä
rakennuksilla ylipäätään ole huomattavaa taiteellista arvoa. Yksinkertaisemmat
ovat suorakulmaisia huoneita, jotka muun muassa korkean ulkokaton
puolesta näyttävät tavoittelevan vanhojen keskiaikaisten kirkkojen mallia; toiset
ja suuremmat ovat jälleen ristinmuotoon suunniteltuja. Poikkeukset ovat
harvinaisia niinkuin esim. Westanfjärdin kappelikirkko v:lta 1759, joka
muodostaa soikean kahdeksankulmion. Skandinavilaisissa maissa kuuluu
muutamissa paikoin löytyvän samanlaisia „laivanmiiotoisia" puukirkkoja. Koska
näiden kirkkojen piirustukset tehtiin taikka ainakin hyväksyttiin Tukholmassa
ja siellä vapauden aikakautena ja Kustaa III:n hallitessa verraten eteviä
taiteilijoita oli toimimassa rakennustaiteenkin alalla, niin on kyllä mahdollista
että maalaiskirkoissamme voisi olla yhtä ja toista arvokkaampaakin,
etupäässä suhteiden kauneuteen nähden, mutta sen seikan arvostelemiseksi ovat
tarpeelliset tutkimukset tekemättä. Itse rakennustyön suorittamiseksi
kykenivät kai kotimaiset miehet. Kuitenkaan emme tiedä olivatko suomalaisia
ne kaksi miestä, jotka 18:nnella vuosisadalla asiakirjoissa kunnioitetaan
-arkkitehdin" arvonimellä, nimittäin Samuel Berner, joka v. 1744 teki
suunnitelman tuomiokirkon tornihuipun kattamiseen ja Kristian Schröder, jonka
piirustuksen mukaan Kemiön kellotapuli rakennettiin v. 1781.
Ihan viimeisiltä Ruotsin vallan ajoilta on kolme merkillisempää
rakennusta mainittavana. Tärkein on Kustaa III:n v. 1785 perustamalle Waasan
hovioikeudelle yli-intendentti C. F. Adelcrantz’m (v. 1776 vahvistettujen)
piirustusten mukaan rakennettu kartano (kuv. 21). Kakskerroksinen
päärakennus on hienojen suhteittensa ja jalon yksinkertaisuutensa kautta kaunis näyte
aikakauden arkkitehtuurista, ja sen tähden on kiittämällä muistoon pantava,
että se kaupungin muuton jälkeen 1860-luvulla muutettiin Mustasaaren
pitäjään kirkoksi ilman että rakennuksen ulkonäkö turmeltiin. Edelleen on
huomattava Hämeenlinnan kaupungin v. 1798 valmistunut kivinen kirkko.
Tämä rakennus, joka tänä vuonna on joutunut perinjuurisen uudistuksen ja
muutoksen alaiseksi, on nähtävästi sommiteltu Rooman mainion Pantheonin
mukaan (torni on rakennettu 1840-luvulla). Se on näet pohja-alaltaan
ympyriäinen ja puolipallonmuotoisen kupoolin kattama. Kuudella
pyörökaari-akkunalla varustetut seinät ovat koristamattomat samoin kuin kupoolin hoi
vikin; ainoastaan niiden rajalla on yksinkertainen hammaslista.
Sisäänkäytävän edessä on jykevä porttiiki, doorilaisen antatemplin muotoa. Kaikessa
yksinkertaisuudessaan on rakennus ainakin mitä ulkopuoleen tulee tyylikäs.
Sisustus oli vähemmin onnistunut, mutta ansaitsee kumminkin mainitsemista,
koska se luultavasti oli yksinäinen laatuaan kristillisissä kirkoissa. Alttari
oli näet aivan keskellä rakennusta ja penkit amfiteatralisesti asetetut sen
ympärille; saarnastuoli oli lähellä katon rajaa seinään kiinnitetty. Vihdoin
on tässä mainittava Turun akatemian kartano, joka vasta syksyllä 1817
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
