Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
32
II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.
saan, joiden päällä rottia juoksee ja käärmeitä matelee.x) Täydessä puvussaan
esitettyjen vainajain kuvat ovat arvokkaat ja yleensä taiteellisesti suoritetut;
alabasterimitaljonit, jotka kuvaavat Kristusta ristipuulla, ruumiin voitelua,
ylösnousemista ja taivaaseen astuntaa, eivät ole huonoja, vaikka kyllä
sovin-naisluonteisia, samoin kuin vielä suuremmassa määrässä monumentin
arkki-tehtuuripuoli enkeleineen. V. 1632 merkityn teoksen kirjoitukset ovat joko
saksan- tai latinankielisiä ja viittaavat siis niinkuin tyylikin saksalaiseen
syntyperään. Muut maaseuduilla löytyvät hiekkakiviset hautakuvat ovat
tiettävästi vähempiarvoisia.
Puuleikkaustaitoa kysyttiin tällä vuosisadalla etenkin saarnastuolein
ko-ristamiseksi. Näiden sivuille oli näet tapana asettaa vapahtajan ja
evankelistain kuvat, jota paitse ne runsaasti varustettiin ajan tyylin mukaisilla
koristeilla ja lahjoittajain vaakunoilla. Saarnastuolejakin on muutamia ulkomaalta
tuotu. Ehkä arvokkain on Askaisten kirkon, Herman Flemingin ja hänen
vaimonsa Kristina Rosladinin 1600-luvun keskivaiheilla lahjoittama, kenties
Parisissa tehty, tamminen saarnastuoli. Sivuilla on Kristus ja evankelistat
relievintapaisissa kokonaiskuvissa esitettynä, kulmissa on rikaskoristeiset
pilasterit ja apostolein rintakuvia karyatiidin muodossa. Katokseen on
lahjoittajain sukukilvet kiinnitetty. Teos on täydellisesti kehittyneen tekniikan
tuote, vaikk’ei kuvat kuitenkaan liene itsenäisen taiteilijan käsialaa. Toinen
kauniimpia saarnastuolejamme on Henrik Corten v. 1655 Raahen kirkkoon
lahjoittama, jonka on tehnyt kuvanleikkaaja Mikko Balt. Koristuksen
yksinkertainen maltillisuus todistaa tekijän kauneudenaistia. Balt oli Ranskasta
kutsuttu jotakin työtä varten tuomiokirkossa, ja hän asettui sittemmin
Ouluun asumaan. Kotimaisia teoksia haittaa usein koristusten sälytys, samalla
kuin kuvat osottavat enemmän käsityöläisen kuin taiteilijan tekoa. Muutoin
ovat tekijät tavan mukaan tuntemattomia. — Asiakirjoissa mainitaan
kumminkin useita kuvanleikkaajia. Semmoisia olivat Yrjö Kuvanleikkaaja (1643
Turussa, 1662 Tammisaaressa), Maunu Laurinpoika (1646—47 Paraisissa,
1652 Turussa), Taneli Sudrovius (1665), Mathias Remas (teki neljä kuvaa
tuomiokirkkoon 1672—76, t 1684), Jaakko Swartz (1684), Rosenstern (t 1693) ja
Juhana Nikkari (teki 1682 p. Henrikin kuvan). 1680-luvulla työskenteli
Turussa Monsieur Juhana Ulrik Beurle, jota sanotaan kuvanveistäjäksi
(statua-rius). Hän oli kai tuomiokirkon parannustöitä varten kutsuttu ja sanotaan
muun muassa 6000 talarin hinnasta tehneen uuden saarnastuolin ja 100
ta-larista ristiinnaulitun kuvan.
Paitse varsinaiseen kuvaleikkaukseen käyttivät luultavasti mainitut ja
muut samanlaiset taiturit kykyänsä myöskin vaakunakilpien koristamiseen.
Tällä ajalla oli näet aivan yleiseksi tavaksi tullut vainajien muistoksi
kirkkoihin asettaa heidän uhkeamuotoisella lehtikoristuksella ympäröidyt
suku-kilpensä. Muutamissa kirkoissa on niitä vielä kymmenittäin tallella, häviäviä
näytteitä aikoja sitten sammuneesta taideteollisuuden haarasta.
Ison vihan jälkeen ei ole puheena olevan taiteen alalta paljo
sanottavaa. Eräs Kastaa Serlachius (t 1738) sanotaan harjoittaneen puuleikkausta,
ja kaksi hänen tekemäänsä enkelinkuvaa on Pernajan kirkossa. Vuosisadan
keskivaiheilla ja loppupuolella mainitaan Turussa kolme kuvanleikkaajaa,
mutta heidän toimestaan ei ole tietoa. Aivan erinäistä pienoisveistotaidetta
edusti kapteeni Jaakko Juhana von Bilang (Suomessa s. 1739, k. 1803), joka
oli saavuttanut harvinaisen taiturimaisuuden norsunluunleikkaajana.
Nuorempana palveltuaan Ranskassa muutti hän v. 1770 luutnanttina Ruotsin sota-
’) Tämä kammottavan naturalistinen osa muistomerkkiä on nykyään laudoilla
suljettu katsojilta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
