Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
37
Vanhin tunnettu votiivitaulumme on v:lta 1572 ja kertoo surullisen
tapauksen Rauman kaupungin historiasta. Mainittuna vuonna raivosi
kaupungissa ruttotauti, johon muiden muassa pormestarin vaimo Margareeta kuoli.
Taudin pelvosta olivat asukkaat paenneet kaupungista, niin että ainoastaan
vainajan omat pojat, vanha anoppimuori ja kirkkoherra rouvineen saattoivat
häntä hautaan. Taulussa, jonka etualalla yksinäinen rukoileva mies nähdään
Neitsyt Maarian ja Johanneksen kanssa ristin alla, onkin kuvattuna, miten
ruumissaatto tulee ulos meren rannalla sijaitsevan kaupungin portista.
Härkäpari, muorin ohjaamana, vetää ruumisvaunuja, yksi poika käy edellä, neljä
poikaa ja kirkkoherra rouvineen jäljessä. Ei taideteoksena vaan aikuisimpana
suomalaisena laatukuva-maalauksena ansaitsee taulu huomiota.
Varhaisin samantapainen taulu 1600-luvulta on Sääksmäen kirkosta
tullut Hist. museoon. Muotokuvat ovat luonteeltaan todellisia, piirustukseltaan
oivia, väritys punavoittoista. Kangas on pinnistetty puitteihin, jotka ovat
koristetut kahdella miehen- ja kahdella enkelinpäällä. Taulun takapuolella on
puukolla leikattu, saksankielinen kirjoitus: ,1619. Hardevicus Henrici Speitz
on nimeni, syntynyt Liuttulassa Hämeessä". Vaikka tosin ei tiedetä
suomalaisen lainkääntäjän Hartikka Speitz’m harjoittaneen maalaustaidetta, voi
tuskin olla olettamatta häntä taulun tekijäksi, sillä miksi olisi hän, joka kuoli
kolmatta kymmentä vuotta myöhemmin, muutoin piirtänyt nimensä tauluun?
Jos niin on, oli hän arvattavasti tieteellisillä opintomatkoillaan Saksassa
saanut hyvän opetuksen taiteessaan. V:na 1633 tavataan Turussa ensikerran
varsinainen taidemaalaaja, muotokuvaaja Jokkim Lang, ja hän eli siellä
ainakin v:een 1669 saakka. Hän näkyy suorittaneen sekä taiteellisia että
halvempiakin tilauksia. Muun muassa hän maalasi professorien muotokuvia
(1659 ja 1660). Sundin kirkossa hän (1662) uudestaan maalasi suuren keski-
Kav. 24. Hebla Gallen, H. Hoffmanin vaimon muotokuva, Maskun kirkossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
