Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.
eduskuvia sekä latinankielinen kirjoitus. Muotokuvat esittävät paitse taiteilijaa
ja hänen toista vaimoaan, runoilijana tunnettua Sofia Brenneriä (s. Weber),
hänen isäänsä, isoisäänsä Henrikkiä ja tämän isää Marttia. Molemmat
viimeiset olivat Waasan ja Mustasaaren kirkkoherroja ja Upsalan kokouksen
päätöksen allekirjoittajia, joten taulun asettaminen heidän entiseen kirkkoonsa
virkisti tuon tapahtuman satavuotista muistoa. Tämä vaskipiirros, jonka
pienet mitaljonikuvat kooltaan ja piirustukseltaan ovat miniatyyrimaalausten
veroisia, on toisen taidehaaran tuotteita, jossa Brenner myöskin oli mestarin
kannalle kohonnut. Tätä taitoansa on hän käyttänyt useaan tarkoitukseen.
Jätettyään muinaisjäännösten piirustamisen, rajoitti hän muinaistieteelliset
harrastuksensa rahatieteesen, keräsi suuren kokoelman rahoja ja julkaisi v.
1686 kirjan Thesaurus Nummorum S veo-Gothicorum, jossa enin
osa Ruotsin valtakunnan rahoja vanhimmista ajoista saakka ovat vaski- ja
osaksi puupiirroksissa kuvattuna. Tämän tarpeellisella tekstillä varustetun
teoksen kautta tuli Brenner ruotsalaisen rahatieteen perustajaksi.
Loppuijäl-lään hän yhä työskenteli kirjansa täydentämiseksi, mutta uusi painos
ilmaantui vasta v. 1731 hänen kuolemansa jälkeen. Edelleen oli hän osallisena E.
Dahlbergin suuren kuvateoksen, „Svecia Antiqva et Hodierna",
toimittamisessa, ja Dahlbergin kuoltua hän kuninkaan käskystä johti töitä
valmistukseen saakka v. 1716. Komeassa, valtakunnan kaupunkeja, linnoja ja
aateliskartanoja kuvaavassa kirjassa on Suomelle omistettu ainoastaan 13 lehteä,
joista 9 nähtävästi on Brennerin käsialaa. Paitse Wiipuria ja Hämeenlinnaa
kuvaavat ne Suomen suuriruhtinaanmaan ja kuuden maakunnan vaakunaa,
niin että kukin vaakuna on asetettu vapaasti sommitellun maiseman
yläpuolelle. Maisemat esittävät milloin asuttua milloin metsäistä seutua ja
ihmisiä maan elinkeinoja edustavissa töissä ja toimissa. Paitse näihin ja
muihinkin samankaltaisiin tehtäviin on Brenner käyttänyt vaskipiirrosta useihin
muotokuviin, jotka eivät ainoastaan todista hänen etevyyttään tässä
tekniikassa. vaan myöskin osottavat, että hän ylipäätään muotokuvaajana on
saavuttanut korkeimman taiteellisuutensa. Esimerkkinä mainittakoon ystävän kädellä
(„amica manu pinxit et sculpsit") tehty Urbanus Hjaernen (v. 1712) sekä
Ha-qvinus Spegelin (v. 1715) kuvat. Ahkeralla ja tunnokkaalla taiteilijalla oli
menestyksen ohella paljo vastuksia kestettävänä, ja suurin osa hänen
teok-siansa on joko julkaisematta tahi muiden toimittamiin liitettynä. Sitä enemmän
raskautti häntä se toivottomuus, jonka Kaarle XII:n aika oli omiansa
herättämään isänmaan ystävissä, ja hän kuoli Tukholmassa ennenkuin rauha oli
maahan palannut. Elias Brenner on ensimäisenä kunniakkaasti osottanut,
että meilläkin voi tositaiteilijoita syntyä, vaikka hänen aikanaan ja kauan
jälestäpäinkin opetus oli ainoastaan maamme rajojen ulkopuolella saatavana,
jossa myöskin yksistään voi hänenmoiselle miehelle olla tarpeellista
toiminta-alaa.
Brennerin kanssa olemme saapuneet Ruotsin vallan viimeiseen
satalukuun, jonka onnettomalta ensimäiseltä neljännekseltä ei ole pyytäminen paljo
lisää kertomukseemme. Sen jälkeen rupeaa kuitenkin taiteellinenkin tuotanto
virkoamaan, ja siveltimen käyttäjäin luku kasvaa entistä suuremmaksi, vaikka
varsinaisia taiteilijoita on yhtä vähän mainittavana kuin ennen. Muutoin
voidaan yhä edelleen jakaa maalaajat kahteen ryhmään. On näet tälläkin
sataluvulla olemassa mieltymys kirkkojen koristamiseen seinä- ja
kattomaalauksilla, vaikka harvoin keskiaikaiseen tapaan tarkoittamalla täydellisyyttä
raamatun historian esittämisessä. Vanhemman koristelun sijaan on samalla
astunut uusi, joka halusta käyttää pilvissä väikkyviä enkeleitä tahi oikeimmin
siivekkäitä enkelinpäitä katon koristamiseksi. Näihin kirkkomaalaajiin
liittyvät ne, jotka yksinkertaisemman maalaustyön rinnalla osaavat evankelistain.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
