Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
41
apostolein ja profeetain kuvilla koristaa lehterien rintamuksia ja saarnastuolia.
Viime mainitut maalaavat alttaritaulujakin, mutta paremmat semmoiset ovat
,,muotokuvaajain" tekemiä. Muotokuvausta harjoittavia maalaajia ilmaantuu
nytkin useita, mutta heiltä ei enään suuresti kysytä kirkkoihin asetettavia
teoksia; votiivitaulut ovat tulleet vanhanaikuisiksi.
Etelä-Suomesta ei ole tarkkaa tietoa yhdestäkään varsinaisesta
kirkko-maalaajasta, vaikka onkin olemassa näytteitä heidän toimestaan. Maskun
vanhan kivikirkon holvit ovat esim. varmaan tällä vuosisadalla koristetut
enkelein ja serafein kuvilla. Keltakutrisina ne liitelevät harmailla, punaisilla,
keltaisilla, sinisillä siivillään voimatta herättää taiteentuntijan mielenkiintoa.
Koko koristelu 011 ykstoikkoista luonteeltaan. Samanarvoisia olivat
maalaukset Asikkalan ristinmuotoisessa puukirkossa, joka oli perustettu v. 1608
ja purettiin pari vuotta sitten. Katossa oli kauttaaltaan siivekkäitä
enkelin-päitä. Seinillä nähtiin sekä vanhan että uuden testamentin kuvaelmia ja
eritoten sarja esityksiä Ilmestyskirjasta. Taitamaton maalaaja oli ottanut
sommitukset vanhoista raamatunpiirroksista. Myöskin Wirtain kirkossa
oli 1880-luvun alkuun saakka seinämaalauksia, joissa oli käsitelty
Ilmestyskirjan aiheita. Maalausten ohella kuuluu eräs Thomas Kiempe tekijänä
kirjoittaneen nimensä v. 1796.
Jos käännämme huomiomme maalaajiin, jotka ryhtymättä
seinämaalaukseen kumminkin käyttivät taitoansa kirkkojen koristamiseen, niin on niistä
ensimäinen tunnettu isonvihan jälkeinen Klaus Lang, joka v. 1730 naineena
miehenä muutti Helsingistä Turkuun. Lempäälän kirkkoon tilattiin häneltä
v. 1757 p. ehtoollisen kuva 60 talarista, jota paitse hän suoritti maalaustöitä
Saltvikin ja Lumparlandin kirkoissa (1760) sekä Wiipurissa ja Käkisalmessa.
Varsin ahkera oli Jonas Bergman Turusta. Hyvin monessa Länsi-Suomen
kirkossa on hän maalannut kuvia lehterien rintamuksille (Föglöö 1759,
Alastaro, Paimio, Rymättylä 1766), saarnastuoleihin (Teijo y. m.) sekä myöskin
suorittanut alttari- ja muiden taulujen tilauksia (pyhän ehtoollisen kuvia
Paimiossa ja Teijossa 1755, Nummella 1759; Jesuksen syntyminen Maskussa,
Kristuksen taivaasen astuminen Maskussa ja Öfverbyy’ssä, Kristus ristipuulla
samassa kirkossa). Hänen taitonsa oli hyvin vähäinen, mutta yksityisillä
henkilökuvilla on joskus luonteenilmeistä omituisuutta. Toinen samallainen, ehkä
naivisempi maalarimestari oli G. Lukänder (Locander), joka esim. on
maalannut lehterikuvat Paraisissa ja Notöö’ssä sekä Jesuksen syntymää ja
ristiinnaulittua kuvaavat alttaritaulut Notöössä ja Piikkiössä (1776).
Neljäntenä mainittakoon eräs Alm Waasasta, joka on maalannut apostolein
kokonaiskuvia lehterin rintamukselle Isonkyrön vanhassa kirkossa (1774—1775).
Hartaimmat ja taidokkaimmatkin kirkkomaalaajat lähtivät tähän aikaan
Oulusta, joka kumma kyllä esiintyy jonakin taiteellisten harrastusten
keskustana. On arveltu tuon harrastuksen perustajan olleen v. 1611 Turussa
kuolleen Olavi Maalarin pojan, Juhana Pictoriuksen, joka kuoli Kemin
kirkkoherrana (1640). Naimisen kautta liittyi tähän sukuun muotokuvaaja Lauri
Gal-lenius, jonka sanotaan maalanneen Mäntyharjun (v. 1700) ja Luodon kirkot
ja ikänsä loppupuolen (v:sta 1742) asui Pietarsaaressa maalaten tauluja
yhteiselle kansalle. Oululainen, vaikk’ei kirkkomaalaaja, oli niinikään
postimestarin poika Isak Wacklin (s. 1720, k. 1758), joka muutti Tukholmaan ja jolta
Ruotsissa ja Suomessakin tunnetaan hänen viimeisinä vuosinaan maalattuja
muotokuvia. Taideyhdistyksen kokoelmassa on niitä kolme, kaikki v:lta 1755.
Ne ovat luonteeltaan todellisia ja ilmaisevat etenkin järjestelyssä ja
vaatteuk-sen maalaamisessa koulutettua väriaistia ja ajalle omituista siroutta. Seuraavat
„Oulun koulun" maalaajat ovat jälleen kirkkomaalaajain ryhmää. Niin Eerik
Westzynthius (s. 1743—k. 1787), jonka samanniminen isäkin oli ollut maalaaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
