Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
54 II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.
ei enään liene jälkeäkään nähtävänä, mutta huolimatta niistä oli Mikael
Top-peliuksessa sommituskyvyn puolesta tositaiteilijan tahi runoilijan luontoa. Sen
tähden hän ei myöskään toimeensa väsynyt; vielä 80-vuotiaana maalasi hän
kirkkoja. Hänen taulumaalauksistaan — enimmäkseen olivat ne alttaritauluja
ja muotokuvia — joiden lukua niinikään kehutaan suureksi, ei ole lähempiä
tietoja. Melkoinen osa hukkui Oulun palossa v. 1822.
Toisen ryhmän maalaajat, joilta ei tunneta muuta kuin varsinaisia
taulu-maalauksia, ovat jälleen Etelä-Suomesta etsittävät. Ison vihan ajoilla eli
Turussa Cordius niminen maalaaja, joka v. 1707 maalasi Kaarle XII:nen
muotokuvan ja kaksi ristiinnaulitun kuvaa Sääksmäen kirkkoon. Vuosisadan
alkupuolella tavataan toisena maalaustaiteen viljelijänä eräs nainen nimeltä
Margareeta Capsius. Hän oli naimisissa provasti Jaakko Gavelinin kanssa,
joka Ison vihan aikana oli Waasassa, mutta myöhemmin toimi Turussa.
Tämä maalaajatar, jota myöskin miehen nimen mukaan on nimitetty
Gave-lia’ksi, on Pietarsaaren kirkkoon maalannut hyväksi kiitetyn pyhää
ehtoollista esittävän alttaritaulun1), ja v. 1751 lahjoitti hän Koivulahden kirkkoon
arvattavasti aikoja ennen maalaamansa piispa Witten (t 1728) muotokuvan.
— V:lta 1739 on Säkylän kirkossa omituinen votiivitaulu, jossa nähdään
eh-toollis-esityksen rinnalla kirkkoherra H. Laihianderin ja kappalaisen S.
Fon-seliuksen rintakuvat. Entisten votiivitaulujen hurskasta mielialaa kysytään
turhaan näiltä suruttomilta, hymyileviltä pappismiehiltä, jotka ovat hienosti
ja somasti maalatut niinkuin henkevä Jesuskin opetuslapsineen pääkuvassa.
Arvokas taulu on merkitsemättä, ja koska on vaikea sen tekijäksi arvata
yhtäkään tunnettua kotimaista maalaajaa, on syytä yhtyä olettamukseen, että
Dankwart Pasch, joka myöskin v. 1739 on Tukholmassa merkinnyt
naapuri-kirkossa Eurassa olevan viimeisen tuomion kuvauksen, on tämänkin luoja.
Yhtäläisyys värityksessä puolustaa arvelua. Toinen myös tuntemattoman,
mutta taitavan maalaajan tekemä votiivitaulu löytyy Kokemäen kirkossa.
Siinä kuvataan pitäjään entinen kirkkoherra Niilo Tolpo polvillaan
ristiinnaulitun edessä pitäen käsissään kalkkia, johon veri juoksee haavasta Kristuksen
kyljessä. Ohimennen mainittakoon tässä arvossa pidetty muotokuvaaja
Juhana Stälilbom, joka oli Uusmaalla syntynyt v. 1712, mutta oltuansa Lorents
Pasch vanh:n oppilaana (1733) jäi Ruotsiin ja kuoli Itägöötinmaalla v. 1777.
Siellä löytyy paljo hänen maalaamiansa muotokuvia (esim. Vibyholmassa
kuusi); mutta Suomessa tiettävästi ei ainoatakaan.
Vuosisadan keskivaiheilta alkaen mainitaan piirustuksen opettajia Turun
yliopistossa, joten siis tälle laitokselle tulee sekin kunnia, että se ensiksi
maassamme on tarjonnut julkista opetusta taiteenkin alalla. Niitä oli Juhana
Yrjö Geitel (s. 1683, k. 1771), joka näyttää astuneen virkaansa 80 vuoden
vanhana. Hänen sanotaan veljensä kanssa muuttaneen Braunschweigista
Suomeen. Hänen vanhin tunnettu taulunsa on v:lta 1755, eräs ristiinnaulitun kuva
Paimiossa. Muutoin on hän maalannut samanaiheisia alttaritauluja myöskin
Nousiaisten (1756) ja Lempäälän kirkkoihin; edelliseen oli ehtoolliskuva
liitetty alttarikoristuksen alaosaksi. Näistä päättäen oli Geitel vähän kykenevä
tämmöisiin suurempiin tehtäviin. Hakkarin kartanossa Lempäälässä kuuluu
löytyvän hänen tekemiänsä seinämaalauksia, ja Turun piispankartanossa on
kolme allegorista maalausta: Usko, Toivo (merk. 1760) ja Rakkaus. Nämä
viime mainitut ovat maneerinvoittoisia, rokokootyylin omaisia kyhäyksiä,
ilman todellista tunnetta. Paraiten näyttää Geitel onnistuneen muotokuvaajana
’) Tätä taulua varten tilasi Elias Brenner v. 1705 veistoksilla koristetut
puitteet kuvanveistäjältä Casper Schröderiltä Tukholmassa. Aspegren, Pedersöre socken
H. s. 71-72.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
