Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46 III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika.
45
sen mukaan kuin useat meidän aikoihin säilyneet teokset osottavat. Tosin
eivät nekään kankeanlaisen piirustuksensa ja lihaosissa liian kalpean värityksen
tähden ole miellyttäviä, mutta niissä huomaa kumminkin kunnollista
koulu-taitoa ja huolellista suorittelua muun muassa vaatteuksen puolesta.
Paraim-pia lienee erään nuoren ajanmukaisessa muotipuvussa esitetyn vallasnaisen
kuva, joka on maalattu Turussa v. 1769, kun maalaaja oli 86 vuotta vanha.
Toinen aikakauden suosituimpia muotokuvaajia oli Niilo Schillmarck (s. 1745,
k. 1804). Hänen syntymäpaikkansa on tuntematon, mutta hänen tiedetään
opetelleen P. Fjellstromin luona Tukholmassa ja asuneen Loviisassa, missä
kuolikin. Forsby’n kartanossa Pernajan pitäjäässä on useita Schillmarckin
tekemiä maisemamaalauksia, näköaloja samalta paikalta, ja niinikään
taideyhdistyksen kokoelmassa pari, „Heinolan residensiä" ja ^Heinolan virtaa"
kuvaavaa, vihriänkalpeaa maisemataulua; muutoin tunnetaan häneltä
ylipäätään vaan muotokuvia. Niistä mainittakoon kaksi, nimittäin Runebergin
lau-lamain v. 1808 sankarina kaatuneiden veljesten Ramsayn vanhempien,
Majuri vapaaherra O. W. Ramsayn ja hänen rouvansa S. L. Ramsayn kuvat
v:lta 1782. Näiltä muotokuvilta tuskin puuttuu yhdennäköisyyttä, mutta
vapauden puute piirustuksessa ja hermottomuus värityksessä eivät salli
myöntää niille mitään suurempaa taiteellista arvoa.
KOLMAS LUKU.
Suomen omatakeisen kehi-
tyksen aika.
Suomen eroamisesta Ruotsin valtakunnasta „ura uusi urkenevi"
Suomen taiteellekin. Kolme, jopa neljäkin vuosikymmentä on tämä tosiasia
hämäränä, mutta sitten alkaa se valjeta. Ymmärtääksemme uutta
kehitysjaksoa ja varsinkin sen alkupuolta ei edellinen kertomus kotimaisesta taiteen
viljelyksestä ole riittävä, siksi tulee myöskin ottaa lukuun ja suoda
oikeutettu arvo sille kauneudenaistin kehitykselle, jonka lukuisat ylempäin
kansanluokkain jäsenet olivat saavuttaneet ulkomaalla ja tietysti lähimmin
Ruotsissa. Jo 1600-luvulla oli aatelisten kotoihin alkanut keräytyä ulkomaalaisia,
sodan oikeudella saatuja taideteoksia, ja 1700-luvulla, jolloin taiteen viljelys
’) Tämä samoin kuin kaksi alempana mainittua N. Schillmarck’in maalaamaa
muotokuvaa myytiin C. Eichhorn’in huutokaupassa v. 1890 Tukholmassa, ja tulivat
ne kaikki silloin suomalaisen omistajan haltuun.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
