Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1. Rakennustaide.
51
kautta taiteesen ja ylevää käsitystä heidän ammatistaan. Tämän toimensa
ohella loi hän joukon rakennuksia, joista mainittakoon seuraavat: polyteknisen
opiston kartano ja venäläinen kymnaasi Helsingissä, raatihuone Kuopiossa,
hollantilaiseen tyyliin sommiteltu uhkea päärakennus (kreivi Creutz’in
omistamalla) Malmgärdin tilalla Pernajan pitäjäässä ja Kiteen kirkko harmaasta
kivestä, ovet ja akkunat tiilikehyksellä ympäröidyt. Sitä paitse on Sjöströmin
rakennustoimistosta (ensimäinen laatuaan Helsingissä ja vapaan
arkitehti-toimen alkaja maassamme) lähtenyt piirustukset monta muutakin julkista ja
yksityisen omistamaa kaunista rakennusta varten (m. m. Kiseleffln talo
L.Henrikin ja Andrean katujen kulmassa Helsingissä). Viimeksi teki hän
piirustukset Ulrikaporin vuoren rinteelle aiottua säätytaloa varten (kuv. 27).
Kuv. 27. Säätytalon ehdotus, F. A. Sjöströmin tekemä.
Ehdotus hyljättiin muka liian kalliina, ja siten jäi vaan taiteilija-unelmaksi
rakennus, josta suojajaon selvyyteen ja kokonaisuuden jaloon taiteellisuuteen
nähden olisi tullut jotain harvinaista Pohjoismaissa. Pääfasaadin
kreikkalais-renässansintyylinen aihe on kuitenkin tullut käytäntöön siinä pienemmässä ja
ahtaampaan paikkaan sijoitetussa rakennuksessa, joka myöhemmin on samaa
tarkoitusta varten rakennettu. Teoksissaan taiteilija osottautuu enimmin
mieltyneeksi renässansityyliin, jota hän kumminkin vilkkaan kuvausvoimansa
johtamana käsitteli vapaasti ja itsenäisesti ottaen koristeellisia aiheita
myöskin muiden tyylien varoista. Hänen etevyytensä ilmaantuu kokonaisuuden
jäsentelyssä, joka antaa sisustan jaoituksen selvästi kuvastua ulkopuolissa, ja
siinä tositaiteellisessa maltillisuudessa, jolla hän karttamalla liiallisuuksia loi
rakennustensa hienomuotoisen koristelun tehokkaaksi. Muut vielä toimivat
Scholanderin oppilaat ovat A. Theodor Becker (s. Helsingissä 1838), G.
Theodor Höijer (s. Helsingissä 1843) ja J. Jaakko Ahrenberg (s. Wiipurissa 1847).
Deckerin pääteos lienee Tampereen kaupungin tyyliltään romanilaisvoittoinen
kirkko. Höijer taasen on varsin lukuisissa rakennuksissa osottanut rakasta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
