Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 54
tuli syystalvella 1856 Helsinkiin. Hän ryhtyi kohta tehtäviin, jotka olivat
kansallisen taiteen omia. V. 1857, jolloin kuvanveistotaide ensikerran
esiintyi taideyhdistyksen näyttelyssä maalaustaiteen rinnalla, pani hän jo esille
muun muassa Porthanin muistopatsaan luonnoksen ja rintakuvan,
(myöhemmin yliopiston tilauksesta marmorista veistetty), J. Tengströmin ja F. M.
Franzenin mitaljonikuvat sekä »Kapalonsa repivän Kullervon" ja
Lemminkäisen pystykuvan luonnoksen. Kun lisäksi kolme hänen oppilastaan samalla
pani näytteille veistokuvaharjoitelmiansa, niin osotti jo tämä ensimäinen
näyttely minkaltaisella toimella hän oli voittava katoamattoman nimen Suomen
taiteen historiassa. Hänen päätoimensa on näet ollut luoda etevien Suomen
Knv. 28. Miekalleen poiinva Kullervo. C. E. Sjöstrandin tekemä.
miesten muotokuvia, veistoteoksissä käsitellä Kalevalan aiheita sekä opettaa
taiteensa perusteita joko yksityisesti taikka taideyhdistyksen koulussa ja
myöhemmin myös polyteknisessä opistossa. V. 1857 matkusti Sjöstrand
Munche-niin, jossa hän paitse muuta muotoeli pitkän »Väinämöisen laulua" esittävän
korkokuva-friisin, joka Helsingin naisten keräämillä varoilla ostettuna nyt
koristaa Yliopiston etehistä. Porthanin muistopatsaan lopullinen tilaus tapahtui
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puolelta v. 1859, sen mallikuva valmistui
Roomassa 1861, ja pronssiin valettuna paljastettiin tämä laatuansa
ensimäinen, Turussa pystytetty muistomerkki juhlallisesti v. 1864. Syksyllä 1861
palattuansa Ruotsiin oli Sjöstrand v. 1863 saanut kutsumuksen tulla
opettajaksi taideyhdistyksen kouluun, ja siitä lähtien on hän täällä oleskellut yhtä
mittaa ja oppinut pitämään Suomea toisena isänmaanaan. Opettajatoimi ei
ole sanottavasti ehkäissyt kuvanveistäjän tuotteliaisuutta. Lukuisista teok-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
