- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
60

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

46

III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 60

3. Maalaustaide.

A. Ennen taideyhdistyksen perustusta.

Jo ylempänä puhuttuamme muutamista suomalaisista maalaajoista, jotka
toimivat Ruotsissa, esitämme nyt yhdessä jaksossa ne taiteilijat, jotka tällä
aikakaudella liittyivät heidän muodostamaansa ryhmään, ennenkuin
kansallistunto ja taide-elämä olivat täällä niin varttuneet, että ne pidättivät taiteen
harjoittajat kotimaassa.

Etevin näistä myöhemmistä oli Aleksanteri Lauraeus (s. Turussa 1783,
k. Roomassa 1823), rykmentinpastorin, sittemmin Lohjan provastin A.
Lau-raeuksen poika. Yhdeksäntoista vuotiaana hän toimitettiin taideakatemiaan
Tukholmaan, missä Suomesta syntyisin oleva eversti J. A. von Gerdten rupesi
hänen suosijakseen, ja yhdeksänkolmatta vuotiaana oli hän jo hovimaalari ja
akatemian jäsen. Lauraeus alotti omatakeisen tuotteliaisuutensa jo
ennenkuin oli akatemialliset opintonsa päättänyt, ja kun hän, ensin yritettyään
historiamaalausta, v. 1806 melkein yksinomaisesti antautui
laatukuvamaalauk-sen alalle, oli menestys erinomainen. Hän loi suuren joukon pieniä, vilkkaita,
sirosti suoritettuja kuvia, joissa henkilöt säännöllisesti esiintyvät
valkean-valaistuksessa milloin sisällä milloin taivasalla. Aiheet olivat muutoin hyvin
vaihtelevia, milloin ahvenanmaalaisia tahi taalalaisia, milloin metsästäjiä tahi
matkustajia nuotion ympärillä tahi tulisoihtujen valossa, milloin ilta- tai
yö-kohtauksia krouvissa tai hiljaisessa kodissa. Maalaajalla oli tarkka
havaintokyky ja tositaiteilijan lahjat todellisen elämän kirjavaa moninaisuutta
kuvaamaan. Tekniikan puolesta oli hänellä kumminkin opittavaa, ja v. 1817 hän
sen tähden läksikin Ruotsin valtion antamalla matkarahalla ulkomaille. Kolme
vuotta oleskeli hän Parisissa tutustuen silloiseen ranskalaiseen maalaukseen.
David’in koulun kylmähkö, hienosti muotoileva suunta ei kuitenkaan voinut
aivan terveellisesti vaikuttaa todellisen elämän kuvaamista harrastaneeseen
Lauraeukseen. Mutta kun hän myöhemmin asettui Roomaan, osottivat
lukuiset kuvansa roomalaisesta elämästä, että hän eduksensa sulattaen
vieraita aineksia oli täydellisesti palaamassa itsenäiseen luonnonkäsitykseensä.
Silloin kuolema katkaisi hänen elämänlankansa. Varsinkin viimeisen
jaksonsa teoksissa oli hän kohonnut aikansa etevimpäin laatukuvamaalaajain
joukkoon, jopa kerrassaan kilpailemaan hollantilaisten maalaajain kanssa,
joita nuorena kopioidessaan hän oli oman alansa löytänytkin. V. 1845
Suomen yliopisto osti 8 ja v. 1850 taideyhdistys parikymmentä hänen
varhaisempia taulujaan; muita löytyy yksityisten hallussa.

Muut mainittavat ovat työskennelleet varsinaisen maalauksen
rajamailla, mikä piirustajana, mikä piirrosten tekijänä. Everstiluutnantit Ulrik
Thersner (s. Kirkkonummella 1779, k. "\Vesteräs’issa matkalla ollessaan 1828)
ja Vilhelm Maksimilian Carpelan (s. Lohjalla 1787, k. Tukholmassa 1830)
ovat kenties oikeastaan dilettanttein luokkaan luettavat. Molemmat olivat
kumminkin eteviä maisemanpiirustajia ja harjoittivat n. s.
aqvatinta-piir-tämistekniikkaa. Thersner ryhtyi v. 1817 suuren kuvateoksen, „Fordna
och närvarande Sverige", julkaisemiseen, sitä varten itse piirustaen
Ruotsin etevimmät herraskartanot, jotka kuvat sitten painettiin useiden muiden
tekeminä aqvatinta-piirroksina. E. Dahlbergin ennen mainitusta
kuvateoksesta, jonka toimittamisessa Elias Brenner oli ollut osallisena, eroaa tämä
siinä, että Thersner on pitänyt kartanoja ympäröiväin maisemain
kuvaamisen tärkeämpänä, jota vastoin entisessä arkkitehtuuri on pääasiana. Teosta,
joka toimittajan kuollessa oli keskieräinen, ovat muut taiteilijat ja vihdoin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0070.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free