Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 64
B. Taideyhdistyksen perustus ja senaikuiset
maalaajat.
Tähän saakka mainitut taiteilijat eivät nähneet ja tuskinpa he edes
tiesivät toivoakaan paremman ajan koittavan Suomen taiteelle. Todellisuudessa oli
kumminkin itsetietoisen taiteenharrastuksen herätysaika tullut, sama aika,
jolloin kansamme alkoi toipua siitä horrostilasta, joka oli seurannut väkinäistä
asettumista uusiin valtiollisiin oloihin, Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin
keväinen kylvöaika. Jo v. 1834 allekirjoittivat Y. Klinckowström, J. J. Tengströin,
J. G. Linsen, I. Ilmoni ja J. L. Runeberg — kentiesi Finnbergin kohtalon
he-rättäminä — kehoituksen seuran perustamiseen, jonka toiminta r
pääasiallisesti tarkoittaisi kotimaisten taiteilijakykyjen auttamista". Mutta
tuntemattomasta syystä jäi asia silloin sikseen. Kuusi vuotta myöhemmin professori
N. A. Gylden paremmalla menestyksellä rupesi samanlaista yritystä
harrastamaan. V. 1848 senati vahvisti uuden seuran säännöt, ja 10 p. maaliskuuta
1846, nykyisen keisarin, Aleksanteri III:n syntymäpäivänä, joka yhä edelleen
oli vuosipäivänä pidettävä, oli Suomalainen Taideyhdistyksen perustava
kokous. Siinä valittiin johtokunnan ensimäisiksi jäseniksi salaneuvos C. J.
ivalleen (esimieheksi), professorit I. Ilmoni ja J. J. Nervander, konsuli H.
Borgström (rahavartijaksi) ja insinööri M. von Wright. Yhdistyksen tarkoitus oli
ja on edelleenkin näyttelyjä toimittamalla ja taideteoksia levittämällä yhä
laajemmissa piireissä herättää taiteen ymmärrystä ja harrastusta,
tarpeellisia opetusneuvoja hankkimalla „tehdä suomalaiselle taiteilijalle mahdolliseksi
ansaita tuon nimen muunkin kuin yksistään syntymisen kautta", palkinnoilla
kehoittaa, matkarahoilla ja teoksia ostamalla auttaa taiteilijanalkuja ja
taiteilijoita sekä myöskin perustaa ja yhä lisätä suomalaisen taiteen kehitystä
kuvaavaa julkista taidekokoelmaa. Tehtäväin monipuolisuus yksistään
osot-taa mikä merkitys yhdistyksellä on ollut taide-elämässämme, semminkin kun
se, senkin jälkeen kun valtio on ruvennut taidetta kannattamaan, pääasiassa
on saanut olla tämänkin kannatuksen välittäjänä.
Nyt on meidän tutustuminen niihin miehiin, jotka harjoittivat taidetta
silloin kuin tämä olosuhteiden muutos tapahtui ja jotka olivat osallisina
niiden perustamisessa. Milt’ei ainoa, joka tähän aikaan kokonaan eli taiteestansa,
oli Juhana Eerik Lindh (s. Ruotsin Roslagenissa 1793, k. Helsingissä 1865).
Hän oli tosin saanut jonkun määrän opetusta Tukholman taideakatemiassa,
mutta muutti kumminkin ammattimaalarina Suomeen. Lindh tuli ensin
Kokkolaan, josta hän, maalattuaan alttaritauluja m. m. mainitun kaupungin,
Oravaisten ja Munsalan kirkkoihin, kahdeksan vuoden päästä (v. 1823) muutti
Turkuun. Tämän kaupungin palo karkoitti hänet vihdoin Helsinkiin, johon
hän asettui ijäkseen. Jo Turussa oli hän alkanut maalata muotokuvia ja
antautui nyt yksinomaisesti tälle alalle. Helsingissä ja matkustaen ympäri
maata paikasta paikkaan suoritti hän lukemattomia tilauksia, Tosin hänen
teoksensa osottavat vaillinaista kykyä luonteen ilmi luomisessa, mutta kun hän
ylipäätään onnistui ulkonaisen yhdennäköisyyden kuvaamisessa ja kun hänen
työnsä oli huolellista eikä hänen väritykseltäänkään puuttunut valoisuutta, niin
olivat tilaajat tyytyväisiä. Taideyhdistyksen ensimäisessä näyttelyssä oli
hänellä 8 eri teosta, mutta hän joutui niin ankaran arvostelun alaiseksi, että
hän sen jälkeen vaatimattomasti vetäytyi kilpailemasta etevimpäin kanssa.
Taideyhdistys omistaa hänen tekemänsä R, H. Rehbinderin ja C. J.
Wal-leenin muotokuvat. Pietari Aadolf Krmkopf (s. Pietarissa 1805, k. Muolan
pitäjässä 1852) oli häntä lahjakkaampi, mutta riittävän opetuksen puutteessa
jäi hän dilettantin kannalle. Koulua käydessä (Pietarissa) oli Tukholman taide-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
