Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 78
niinkuin „Suomalainen maantie" (1865), ,,Hämäläinen talo talvimaisemassa"
(1866), „Laiduin Hämeessä" (1881), ,,Maantie Hämeessä" (1883), „Ehtoo
saaristossa" (1886), „Marraskuunilta" (1889) ja keis. palatsissa „Järvimaisema"
(1880). „Ensi lumi" (1886, kuv. 37) on yksityisen oma. — Lindholm oli,
ennenkuin tuli ylioppilaaksi 1862, harjoittanut piirustusta ja maalausta Knutsonin ja
R. W. Ekmanin johdolla. W. Holmbergin teokset saivat hänen lopullisesti
valitsemaan maisemamaalauksen alakseen, ja mainittuna vuonna lähti hän
Dus-seldorfiin. Käytyänsä pari vuotta taideakatemiassa, hän matkusti 1864 Baieriin
ystävänsä Philip Rothin kanssa, joka siellä ohjasi hänen työtänsä. Vv. 1865—67
oli hän Karlsruhessa Guden oppilaana, mutta työskenteli sitten v:sta 1868 aina
1870-luvun keskivaiheille saakka Parisissa, jossa mainiot maisemanmaalaajat
Kuv. 38. Havumetsän sisusta. B. Lindholmin maalaama.
Daubigny ja Corot ovat enimmin vaikuttaneet häneen. V:sta 1875 asuu hän
Göteborgissa. Vaikka Lindholm täten on enimmältään oleskellut ulkomailla,
ei hän kuitenkaan ole maastamme vieraantunut. Paitse viime aikoina on
hän käsitellyt paljo kotimaisia aiheita ja usein lähettämällä taulujansa
näyttelyihin Helsinkiin osottanut itsensä Suomen taiteilijapiiriin kuuluvaksi. Jo
aiheiden valinnassa ilmaantuu Lindholmin eroavaisuus Munsterhjelmista, jonka
rinnalla hän muutoin on valloittanut pysyväisen sijan yleisömme suosiossa.
Lindholm rakastaa enimmin raikas-ilmaista havumetsää ja saaristo- tai
merenrannikko-maisemia. Hän on suorempi ja tarmokkaampi tosiluonnon kuvaaja,
vähemmin kysyen onko aihe itsessään entiseen tapaan runollinen. Tämä
hänen taiteensa realistisempi ja uudenaikaisempi luonne on saanut
vahvistuksensa ranskalaisista opinnoista, jotka myöskin ovat johtaneet hänen
teknilliseen mestariuteen ja siihen ulkoilmamaalauksen raittiuteen, joka nykyään on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
