- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1-2

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - A ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


A
A


A on vanhastaan eurooppalais-latinaisen
kirjaimiston (ks. t.) ensimäinen merkki. Merkin
alkuperä on varmaan johdettavissa vanhasta
seemiläisestä, foinikialais-hebrealaisesta,
kirjaimistosta ; sen vanhin tunnettu seemiläis-moabilainen
muoto on
. Seemiläisessä kirjaimistossa se ei
alkujaan ollut ääntiön eli vokaalin merkkinä,
vaan osoitti kurkunpään sulkeumisesta
syntyvää, suomen loppuhenkosen (ks. t.) tapaista
äännettä. Kun sen merkki oli häränpään näköinen,
niin se sai nimen aleph (= härkä) ; tästä sitten
johtui kreikkalainen nimi alpha (ks. t.), jonka
kirjain sai siirtyessään kreikkalaiseen
kirjaimistoon. Kirjaimen vanhimmat kreikkalaiset
muodot olivat
tai
. myös
; italialaisissa
piirtokirjoituksissa esiintyy
, mikä
viimeksi mainittu muoto pääsi valtaan. Jo
seemiläisessäkin kirjaimistossa puheenalainen
merkki sai uuden äännearvon, joka sillä
pysyvästi oli kreikkalaisessa: nimensä ensimäisen
ääntiön mukaan se joutui merkitsemään a
äännettä.

a äänne on ääntiöistämme eli vokaaleistamme
(ks. t.) avonaisin. Suomessa se äännetään suun
avoimena ollessa vetämällä kieltä jonkun verran
taaksepäin ilman huulten osallisuutta
ääntämiseen, mutta eri kielissä on toisenlaisia a
äänteitä : semmoisia, joita äännettäissä huulet ovat
pyöristyneet hiukan eteenpäin (joten a äänne
saa o-vivahduksen), sekä semmoisia, joita
äännettäissä kieli ei vetäydy taaksepäin, vaan
pysyy keskisessä asemassa (keski-a) tai vieläpä
on hiukan eteen työntynyt (ö:hän vivahtava a,
usein englannissa ja ranskassa). On olemassa
myös semmoisia a äänteitä, joita äännettäissä
ilmavirta kulkee nenänkin kautta (esim.
ranskassa), n. s. naso-oraalinen l. nasaalinen (ks.
t.) a.

A merkkiä käytetään usein tarkoittamaan
alkua („joka on sanonut A:n, sanokoon myös
B:n”; „A ja O” = alku ja loppu, kreikkalaisen
kirjaimiston ensimäisen ja viimeisen kirjaimen
mukaan (ks. Alpha ja Oomega).
Matematiikkaa käsittelevissä teoksissa A ja a
(samoinkuin lähinnä seuraavat kirjaimet) käytetään
tavallisesti tunnettujen suureiden merkkeinä.
Logiikassa A:lla tavallisesti merkitään sitä, mikä
on tunnettu tai on lähtökohtana (subjektia, ks.
t., jota vastoin B osoittaa predikaattia, ks. t.).

Sekä A. että a. käytetään usein lyhennyksissä
merkiten useimmiten lat. anno (= vuonna) tai
ante (= ennen).        E. N. S.

A, nykyisen säveljärjestelmän perustavan
sävellajin, c-duurin, rinnakkaisperussävel ; oli
muinaiseen aikaan, jolloin
mol-sävellajia pidettiin
säveljärjestelmän perustuksena,
asteikon matalimpana
alkusävelenä ; nimitettiin
muinaiskreikkalaisessa musiikinteoriassa „keskisäveleksi”
(mese) ; tunnustetaan
nykyäänkin „normaalisäveleksi”, josta
lähtien toisten sävelten korkeus lasketaan ;
viritysraudoissa ei sitä kuitenkaan enää käytetä
yksinomaisesti, vaan on sävel c tullut käytäntöön
sen rinnalle.        I. K.
À, ransk. prep., = -sta, -stä, esim. à 80 penniä
metri = 80 pennistä metri; 4 à 5 vuotta = 4:stä
5:teen vuoteen, noin 4 tai 5 v.

Aa, usean Euroopan joen nimi. Sana johtuu
muinaissaks. sanasta aha = vesi (ruots. å).
Kuurinmaan Aa laskee Riianlahteen; Liivinmaan
Aa (Koivajoki) juoksee hedelmällisen laakson
läpi ja laskee mereen Zarnikaun luona Riian
pohjoispuolella.

Aabel ks. Abel.

Aabenraa [ōbenrō], saks. Apenrade,
kaupunki Slesvigissä, 6,600 as. ; hyvä satama,
laivanveistämöitä. Vanha, jo 12:nnella vuosis.
mainittu kaupunki, jonka vieressä linna A.-hus.

Aabraham ks. Abraham.

Aachen (lat. Aquisgranum, ransk.
Aix-la-chapelle), kaupunki Reininmaakunnassa lähellä
Belgian rajaa Köln-Lüttichin radan varrella,
144,000 as. A. oli kuuluisa jo roomalaisajalla
rikkipitoisista lähteistään. Suurimman
merkityksensä se saavutti Kaarle Suuren aikana, joka
tähän syntymäkaupunkiinsa rakennutti
kappelin, josta sitten tuli hänen hautasijansa (814).
Keskiajalla oli A. Saksan keisarien
kruunauskaupunki; nykyään sillä on merkitystä
kylpypaikkana ja teollisuuskaupunkina
(kutomatehtaita, teknillinen ja kauppakorkeakoulu).

Aadam ks. Adam ja Aatami.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0009.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free