- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
5-6

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aalberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)



Aalberg, Ida Emilia (s. 1858),
suomalaisen näyttämötaiteen tähänastisista edustajista
nerokkain, synt.
Leppäkoskella Janakkalassa joulukuun 3
p:nä 1858.
9-vuotiaana tyttösenä
lähetettiin hänet
Helsinkiin kouluun, mutta
kolmen vuoden
kuluttua oli koulunkäynti
keskeytettävä
vanhempien —
ratamestari Antti
Aalberg
ja vaimonsa
Charlotta
Lindroos

varattomuuden takia.
Kotipitäjässään hän sai
kuitenkin tilaisuutta
jatkamaan opintojaan.

Näyttämöllä A. esiintyi ensi kerran
15-vuotiaana; hän näytteli silloin Katrin osaa
huvinäytelmässä „Kassan avain" ja Maria
Hannikaisen „Silmänkääntäjässä", jotka
kappaleet seuranäytelminä annettiin Janakkalassa
tammikuulla 1874. Joulukuun 9 p:nä samana
vuonna otettiin nuori taiteenharrastaja
jäseneksi Suomalaiseen teatteriin, joka niihin
aikoihin vieraili Hämeenlinnassa. Ensimäinen
tehtävä, missä näyttelijättären loistavat lahjat
herättivät suurempaa huomiota, oli Boriskan osa
unkarilaisessa kansannäytelmässä „Kylän
heittiö" (A falu rossza), joka näyteltiin syksyllä
1877. Seuraavana keväänä lähti A. ensimäiselle
opintomatkalleen opiskellakseen Dresdenissä
Marie Niemann-Seebachin johdolla. Suomeen
palattuaan hän näytteli useita suuria osia,
kuten Jane Eyreä, Liisaa („Yö ja päivä"), Louisea
(„Kavaluus ja rakkaus") ja Nooraa. Eritoten
viimeksimainitun osan etevä ja intelligentti
tulkitseminen muodostui näyttelijättärelle suureksi
voitoksi. Toukokuussa 1880 A. lähti jälleen
ulkomaille. Opiskeltuaan taaskin jonkun aikaa
Dresdenissä matkusti hän Münchenin
juhlanäytäntöihin ja sitten Unkariin. Budapestissä
ja Kolozsvárissa hän antoi muutamia
vierailunäytäntöjä näytellen (suomen kielellä) m. m.
Boriskaa ja saaden osakseen suurenmoista
tunnustusta. Kotimatkalla opiskeli näyttelijätär
vielä kuukauden päivät Wienissä. Suomeen
tultuaan hän esiintyi m. m. Juliana („Romeo ja
Julia"), mutta sairastui kaulatautiin, joka
pakoitti hänet lähtemään ulkomaille terveyttään
hoitamaan. Tervehdyttyään hän kävi
Suomalaisen teatterin kera vierailulla Pietarissa, saaden
sikäläiseltäkin taidemaailmalta tunnustusta.
Vuonna 1883 A. oleskeli opintotarkoituksissa
Pariisissa, näytteli seuraavana vuonna
Suomessa taaskin sarjan suuria osia, esim.
Opheliaa („Hamlet") ja Margareetaa („Faust"),
esiintyi v. 1885 Tukholmassa Opheliana
kuuluisan Ernesto Rossin näytellessä Hamletia ja
näytteli sitten jonkun aikaa Kristianiassa ja
Kööpenhaminassa liittyen viimemainitussa
kaupungissa Dagmar-teatterin vakinaiseksi
näyttelijäksi. Tällä etevällä tanskalaisella näyttämöllä
A. esiintyi monessa suuressa osassa sikäläisen
yleisön ihastukseksi. V. 1887 palasi näyttelijätär
taaskin Suomalaiseen teatteriin. Niiden
monien loistavien näyttämöluomien joukosta,
joilla hän nyt pitkän ajan hurmasi
kotimaansa yleisön, mainitsemme Rebekan
(„Rosmersholm"), Maria Stuartin (Björnsonin),
Cypriennen („Erotaan pois"), Ellidan („Meren
tytär"). V:sta 1889 A. ei enää kuulu
kansallisen näyttämömme vakinaisiin voimiin,
mutta hänen taajat vierailunäytäntönsä ovat
antaneet melkein vuosittain tilaisuutta nauttia
hänen suuresta, rohkeasta ja nerokkaasta
taiteestaan. — A:n ulkomaisista turneista ovat
vielä mainittavat hänen vuonna 1904 saksalaisen
seurueen kera tekemänsä matka Skandinaaviaan
ja Saksaan sekä Unkarin matka suomalaisen
seurueen kera v. 1907. — Myöskin Suomen
maaseutukaupunkeihin on taiteilijatar omine
seurueineen tehnyt vierailumatkoja useamman kerran.

V. 1887 Ida Aalberg meni naimisiin lakit.
kand. Lauri Kivekkään kanssa ja v. 1894
toisiin naimisiin vapaaherra Alexander Uexkull-Gyldenbandin
kanssa. E. K-i.

Aalborg [ōl-], kaupunki Jyllannissa
Tanskassa, Limvuonon etelärannalla, 31,509 as.,
samannimisen hiippakunnan piispanistuin ja
amtin pääkaupunki. Kaupungissa ja sen
ympäristössä on monta tehdasta, etenkin sementti- ja
väkiviinatehtaita.

Aalesund [ōl-], kaupunki Norjassa
Romsdalin amtissa, 11,777 as., vilkas kauppakaupunki.
Paloi v. 1904 melkein kokonaan, mutta on
uudestaan rakennettu.

Aalholm [ōl-], Kristiansholmin kreivikunnan
pääpaikka Laalandin saarella Tanskassa; oli
keskiajalla linnoitettu; v. 1366 rauha Valdemar
Atterdagin ja Mecklenburgin herttuaiden välillä.

Aall [ōl], norj. suku, jonka useat jäsenet ovat
tehneet itsensä tunnetuiksi Norjan uusimmassa
historiassa. Huomattavin niistä oli tehtailija
Jakob A. (1773-1844), joka jäsenenä
Eidsvoldin valtiopäivillä lämpimästi puolusti
Norjan yhdistystä Ruotsin kanssa. Kutsuttuna
hallituksen jäseneksi, hän kieltäytyi, mutta otti
edusmiehenä Stortingissä osaa valtiolliseen
elämään. A. harrasti myöskin kirjallisuutta,
kustansi kallisarvoisia teoksia ja esiintyi itsekin
historiallisena kirjailijana. Hänen poikansa
maaherra Hans Jørgen Christian A.
(1806-94) oli samoin edusmiehenä monilla
valtiopäivillä ja kauan aikaa Stortingin presidenttinä. K. G.

Aallokko. Tuuli, joka panee ilman
liikkeeseen, nostattaa myös järvien ja merien aallot,
kun se kohtaa kimmoista vedenpintaa, jonka
osaset silloin joutuvat värähdys- (aalto-)
liikkeeseen. Veden osaset kulkevat tässä määrättyä
rataansa, joka pinnalla on melkein ympyrän,
syvemmällä soikion muotoinen. Ratansa
mukaan sanotaan sitä orbitaali- l. rengasliikkeeksi.
Koska jokainen osanen aloittaa liikkeensä vähän
myöhemmin kuin sitä edellinen, seuraa tästä
aallon eteneminen. — Vesiaallossa erotamme
harjan ja laakson. Harjan korkeimman ja
laakson alimman pisteen välistä kohtisuoraa
etäisyyttä nimitetään aallon korkeudeksi;
vaakasuora etäisyys kahden harjan välillä on
aallon pituus. Etenemisnopeus on
aallonpituuden suhde aikaan, joka tarvitaan täydellisen
aallon muodostumiseen. Tätä aikaa nimitetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0011.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free