Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aallonjäljet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
7
Aallonjäljet—Aaltoliike
8
aallon periodiksi. — On huomattu, että
orbitaaliliike syvemmässä vedessä myös jatkuu
alaspäin matkan, joka on aallon korkeuden
kerrannainen. Silloin pienenevät elliptisten ratojen
halkaisijat geometrisessä sarjassa, sen mukaan
kuin etäisyys pinnalta suurenee aritmeettisessa
sarjassa. Ei ole vielä saatu selville suhdetta
aallon korkeuden ja sen syvyyden välillä, mihin
orbitaaliliike jatkuu. Syvemmässä vedessä,
puolen aaltopituuden syvyydeltä, ei pohjan
vaikutusta huomata, mutta matalammalla, missä
orbitaaliliike ei pääse kehittymään täydellisesti,
murtuu tahi taittuu aallon harja ja syntyy
tyrsky. Tämä voi kuitenkin tapahtua myös
aina 200 m syvässä vedessä, joten
orbitaaliliikettä siis voi jatkua sangen syvälle. —
Orbitaaliliikkeen nopeus on aina pienempi kuin aallon
etenemisnopeus. Teoreettisesti se voi olla puolet
tästä, mutta käytännössä oletetaan se
etenemisnopeuden neljännesosaksi. Aaltoliikkeen ja
orbitaaliliikkeen nopeuksista saattaa määrätä
aallonvoiman mekaanisen tehon rannikkoa kohti,
vaikkakin tämä melkoisesti suurenee
aallonkorkeuden suuretessa ja syvyyden vähetessä.
Aallokko kehittyy paraiten. jos tuuli kauan
vaikuttaa suureen pintaan. Tuulen
tyynnyttyäkin jatkuu aaltoileminen, n. s. maininki,
kunnes veden sisäinen kitka sen lopettaa.
Mainingit ovat mahtavimmat valtamerien tyynissä
vyöhykkeissä. — Aaltojen mittaaminen merellä on
vaikeata. Nopeus ja pituus määrätään
mittaamalla periodi, sillä teorian mukaan on nopeus
1 ½ kertaa periodi laskettuna metreissä
sekunnissa (m/sek.) ja aallon pituus 1 ½ kertaa periodin
neliö. Aaltopituuksia voi siis määrätä
kellon avulla. Tarkkoja mittauksia aaltojen
korkeudesta on tehty herkillä aneroideilla
lukemalla ne sekä harjalla että laaksossa.
Erotuksesta on määrätty aallon korkeus. Mittauksien
tuloksista mainittakoon seuraavat numerot. I
Hirmumyrskyssä: periodi 15 sek., korkeus 15 m.
pituus 350 m, nopeus 24 m sekissä. 8-9 m:n
korkeus on harvinainen, 2-4 m:n yleinen
tavallisessa aallokossa. Tuulen nopeus on osoitettu ½
kertaa suuremmaksi aaltoliikkeen nopeutta.
Troopillisten hirmumyrskyjen keskuksien
läheisyydessä syntyy eri aaltosysteemien
interferenssin kautta erittäin korkeita aaltoja, jotka
aikaansaavat vaarallisia pyörteitä ja tyrskyjä.
Myös mainingit voivat käydessään matalikkojen
ja karien tahi hiekkasärkkien yli suureta, niin
että estävät laivakulun kokonaiselta rannikolta.
— Aaltoja syntyy myös meren pohjalla
tapahtuvista järistyksistä ja tulivuorenpurkauksista.
Järistysoaitojen nopeus ja elävä voima ovat
äärettömän suuret ja ne aikaansaavat usein
onnettomuuksia. — Sisävesissä syntyy tavallisen
aaltoliikkeen ohella aaltoja, jotka värähtelevät
liikkumattoman akselin ympäri, saaden aikaan
nousuveden toiselle ja pakoveden vastaiselle
rannalle; liike jatkuu rytmillisesti, määrätyissä
ajanjaksoissa yhä heiketen, kunnes se lopulta
katoaa. Tätä ilmiötä, jolla eri paikkakunnilla
on omat nimensä, nimitetään tavallisesti
ranskalaisella nimellään seiches [sãš]. Se syntyy
suurten ja äkillisten ilmapainevaihdosten
aiheuttamana, jotka kirkkaalla ja tyynellä säällä ovat
lähenevän ukkosen enteenä. Seiches-ilmiöön
kuuluviksi luetaan myös m. m. vedenpinnan äkillinen
nouseminen eteläosassa Itämerta ja
virtailu Euripos-salmessa, joka hämmästytti
vanhoja kreikkalaisia. Siinä vaihtelee nim.
nousuja pakovesi 8-9 kertaa 12 tunnissa, jota luode
ja vuoksi ei kykenisi aikaansaamaan.
Seiches-tutkimus on tällekin antanut selityksen.
Lopuksi mainittakoon luoteen ja vuoksen
aikaansaamat aallot, jotka kulkevat määrättyjä
ratojaan maapallon ympäri, vrt. Aaltoliike.
W. S-m.
Aallonjäljet ovat aaltomaisia vakoja ja
harjoja, joita syntyy heikossa aallokossa matalalla
vedellä hiekka- tai savipohjaan. Jos tällaiset a.
joutuvat hiekan tahi lietteen peittoon ja
merenpohja kohoaa ja kovettuu, saadaan
hiekkakivi-ja saviliuskekiviä, joiden pinnassa a. vielä
näkyvät.
Aallonmurtaja, sataman suojaksi rakennettu
kivinen (harvoin puinen) täytepenger, joko
sataman suun edessä vapaana taikka rannasta
lähtien viistoon merelle päin. Pitkillä
aallonmurtajilla on rakennettu satamia avonaiselle
merenrannikolle m. m. Libaussa. A:n päässä on
tavallisesti johtoloisto ja sen suojapuolta käytetään
toisinaan satamalaiturina ; nykyään tehdään a:ia
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
