- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
11-12

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aapinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11

Aapinen—Aasat

12

A:ksi sanotaan myös toisinaan
kryssitaakipur-jetta parkki- ja rekattilaivoissa. F. L.

Aapinen 1. aapiskirja, lukemisen opas
vasta-alkajia varten. Nimi aap skirja
(mur-teell. aapeskirja) on muodostunut
nähtävästi sanasta ABC-kirja (saks. ABC-Buch, ruots.
ABC-bok), joka nimi johtui siitä, että lukuoppaat
alkoivat tavanmukaisessa järjestyksessä
luetelluilla aakkosilla. Ensimäinen tunnettu aapinen
(saksalainen) on v:lta 1525; ensimäisen
suomenkielisen aapisen julkaisi Mikael Agricola (ks. t.)
v. 1540 tienoilla. Aluksi aapiset sisälsivät vain
isämeidänrukouksen, kymmenet käskyt,
uskontunnustuksen, kasteen ja ehtoollisen asetussanat
sekä joitakuita rukouksia; myöhemmin niitä on
alettu varustaa yhä runsaammin sekä kuvilla
että erisisällyksisillä lukukappaleilla. E. N. S.

Aaprotti ks. Artemisia.

Aar 1. Aare, joki Sveitsissä, saa alkunsa
Aarjäätiköltä Finsteraarhornin tienoilla,
juoksee Hasli-laakson ja Brienz- ja Thun-järvien
läpi ja laskee lähellä Waldshutia Reiniin.

Aarakki ks. A r a k k i.

Aarau, Sveitsin kanttonin Aargaun
pääkaupunki, Aaren varrella, 7,800 as., harjoittaa
hieno-taeteollisuutta.

Aarestrup [ör-J, Karl Ludvig Emi
1(1800-56), tansk. lyyrikko, jonka vahvin puoli oli
lemmenlaulut. [Georg Brandes, Samlede Skrifter
II. ss. 61-90.]

Aargau, hedelmällinen ja hyvin viljelty
Sveitsin kanttoni Reinin varrella, 1,404 km1, 207,000
(1900) as., niistä suurin osa saksaa puhuvia ja
55 % protestantteja. Maanviljelys ja karjanhoito
ovat kehittyneellä kannalla, samoin myös
oljen-punonta sekä puuvilla- ja silkkikankaiden
valmistus. Liittyi vasta v. 1803 Sveitsin
valtioliittoon. Valtiomuodon mukaan v:lta 1885 on
suurella neuvostolla, johon kuuluu 1 edustaja
kutakin 1,100 asukasta kohti, lakiasäätävä
valta, ja hallitusneuvostolla, jossa on 7 jäsentä,
(vähintään 3 reformeerattua, 3 katolilaista)
toimeenpanovalta. Referendum on pakollinen
useissa asioissa. Monta vanhaa linnaa, kuten
Habsburg. A. R. B.

Aarhus [ör-]. 1. A. amt, hallinnollinen alue
(lääni) Jyllannin itärannikolla, Tanskan
hedelmällisimpiä seutuja, 2,510 km5, n. 196,265 (1906)
as. — 2. Samannimisen amtin pääkaupunki,
Kattegatin rannalla, Tanskan lähinnä suurin ja
Jyllannin suurin kaupunki, 55,193 (1906) as.; hyvä
satama, vilkas kauppa (varsinkin tuontikauppa).
Teollisuus on melkoinen, varsinkin margariini-ja
koneteollisuus. Piispanistuin. 13:nnella vuosis.
romaanilaistyyliin rakennettu kirkko
rakennettiin 15:nnellä vuosis. uudelleen ja silloin
goottilaiseen tyyliin; se on Tanskan kauneimpia
kirkkoja. Suuri museo ja kirjasto. Jyllannin
nummi-seuralla („Det jydske Hedeselskab")on siellä
kotipaikkansa. — 3. A:n hiippakunta, 6,414 km3,
380,483 as.; siihen kuuluvat Aarhusin ja
Ran-dersin amtit ja osia Holbækin, Vejlen ja
Vibor-gin amteista. A. R. B.

Aari (lyh. a, lat. area = pinta-ala), metrisen
pintamittauksen yksikkö, = 100 m1. 100 aaria
= 1 hehtaari (ha), 100 hehtaaria = 1 km’.

Aaria (it.), oopperaan, oratoriin tai muuhun
kokonaisteokseen kuuluva itsenäinen, piirteil-

tään laajahko, yhden laulajan esitettävä
laulu-kappale, jossa laulajan on tilaisuus tuoda
taitonsa näytteille, usein mitä moninaisimmilla
liverryksillä (k o 1 o r a t u u r i a a r i a). A. oli
pääaineksena 18:nnen vuosisadan italialaisessa
oopperassa, joka senvuoksi jäi draamallista
vaikutusta vaille; on myöhemmin joutunut yhä
vaatimattomampaan sijaan, sitä myöten kuin
ooppera on kehittynyt todelliseksi
sävelnäytel-mäksi. — Konserttiaaria on
ooppera-aarian tapaan sävelletty konserttilaulukappale,
jota orkesteri säestää. Aariaksi nimitettiin
varhaisemmin jokaista joko laulettavaa tai
soitettavaa laulunmuotoista sävellystä (ransk. atr). —
A r i e 11 a, pikku laulu, laulunpätkä. I. K.

Aarjäätikikö, (Y 1 ä- ja AI a-A.), kaksi
pitkää jäätikköä Bernin Alpeilla, keski-Sveitsissä
(Ylä-A. Finsteraarhornista), joista Aar (ks. t.)
saa alkunsa. J. E. R.

Aarni 1. aarnio on vanhojen tietojen (m.
ra. Gananderin mytologian) mukaan henki,
joka vartioi aarteita (,,a a r n i o n haltia, a a
r-n i h a u d a n isäntä, joka makaa aarteen päällä",
Ganander). Todennäköistä onkin, että nimellä
on alkujaan ollut mytologinen eli kansanuskoon
kuuluva merkitys (aarteita vartioiva haltia?
jättiläisolento? vrt. aarniometsä =
koskematon metsä, jossa on jättiläiskokoisia puita),
vaikkei sitä voida tarkoin määritellä, kun sanan
alkuperää ei tunneta. E. N. S.

Aarniometsä, nimitys metsille, jotka ovat
saaneet kasvaa ihmiskäden koskematta. Puut
ovat korkeita, ja maassa on ristin rastin
kumossa lahoavia runkoja, joista taas nuorempien
puitten taimia nousee. Erityisesti käytetään
tätä nimitystä kuuman vyöhykkeen
sadeseu-tujen metsistä, joissa on tavaton lajirikkaus,
jcissa lujat köynnöskasvit kiertäen puusta
puuhun tekevät metsän vielä tiheämmäksi ja joissa
on runsaasti päällysloisia, epifyyttejä, puiden
koloissa ja oksilla. Lauhkeassa vyöhykkeessä
on aarniometsiä Euroopassa tuskin muualla
kuin Koillis-Venäjällä ja Puolassa, runsaammin
on niitä Siperiassa ja Kanadassa.

Aaron, Mooseksen veli ja apumies Israelia
vapauttamassa Egyptistä ja johtamassa
korpivaelluksen aikana (2 Moos. 4,« seur., 4„ seur.; 5!
seur.; 7, seur., 710 seur., 7„ seur.; 8, seur., 8U
seur.; 16,3 seur.; 17,„ seur.; 19-,; 24, seur.) ;
heik-koluonteisena taipuu valmistamaan kansalle
kultaisen vasikan (2 Moos. 32), nurisee yhdessä
sisarensa Mirjamin kanssa Moosesta vastaan
(4 Moos. 12, seur eikä epäuskonsa vuoksi pääse
luvattuun maahan (4 Moos. 20„, „). A. oli
ensimäinen ylimmäinen pappi, johon virkaan hänen
jälkeläisensä saivat yksinoikeuden (2 Moos. 28,
seur. y. m.). Sen merkkinä A:n kukoistava
sauva (4 Moos. 17; Hebr. 9,). Ar. ff.

Aasat ovat skandinaavilaisten mytologiassa
mahtavin jumalaissuku, joiden toimesta
maailma on syntynyt ja voimassapysyy.
Ensimäinen ja etevin heistä on Odin. Snorren esityksen
mukaan olivat varsinaiset aasat luvultaan
kaksitoista: Odin, Tor, Balder, Höder, Tyr,
Bragi, Heimdall, Vidar, Vali, UUer, Forseti ja
muista sittemmin luopunut Loki. Näiden
rinnalla oli joukko naisjumalia, aasynjoja, joista
mainittakoon Frigg, Nanna, Idun, Saga, Jord.
Sif y. m. Aasat tekivät sittemmin sovinnon ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free