- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
13-14

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aasen ... - Aasia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

13

Aasen—Aasia

14

liiton toisen jumalaissuvun, vanein, kanssa (ks.
V a n i t). Sana kuuluu muinaisskandinaavian
(islannin) kielessä dss (mon. æsir), joka johtuu
t anhemmasta ans-muodosta, ja merkitsee
sankaria, jumalaa. K. G.

Aasen [ö-], Ivar Andreas (1813-96),
norj. kielentutkija ja kirjailija. Oli alkuaan
kylä- ja yksityisopettaja, mutta antautui,
myöhemmin kokonaan, Norjan kansanmurteiden
tutkimus- ja keräilytyöhön. Tutkimusten
käytännöllinen tarkoitusperä oli eri murteita
yhdistävän yleismurteen luominen; tulos on
uusnor-jalainen kirjakieli, landsmaal (ks. t.), jonka
perustaja A. siis on. Julkaissut: „Det norske
folkesprogs grammatik" (Norjan kansankielen
kielioppi) ja „Ordbok over det norske
folke-sprog" (Norjan kansankielen sanakirja).
Runoelmillaan A. on luonut landsmaalin klassillisen
tyylin sekä yksinkertaiselle kertomukselle että
lyyrilliselle runolle. A. K.

Aasi (liquus asinusj, hevossukuun kuuluva
kotieläin, jonka hevosesta parhaiten erottaa sen
pitkistä korvista ja lyhytkarvaisesta,
tupsupäisestä hännästä. Kotimaassaan, Aasiassa ja
Afrikassa, elävät villit aasilajit, joita on kolme,
oriin johtamissa parvissa. Aroilla Niilin
itäpuolella aina Punaiseen-mereen asti elää
afrikkalainen aroaasi (E. tæniopus), Syyriassa,
Arabiassa, Persiassa ja Intiassa asustaa o n
a-ger 1. gurkur (E. onagerj ja Keski-Aasiassa
dsigetai (E. hemionus). Kotieläimenä
pidetyn aasin kantamuodosta ei olla täysin varmoja.
Itämailla on kotiaasi komeampi kuin Euroopassa,
ja ovat sen henkisetkin kyvyt siellä
paremmat-Aasia käytetään siellä ratsunakin; lihaa,
maitoa ja nahkaa käytetään. Hevosen ja aasin
ristisiitoksesta syntyvät muuli (ks. t.) ja
muuliaasi (ks. t.). A. J. S.

Aasia, maapallon laajin maanosa.
Suuruus, asema ja rajat. Pinta-ala 44
milj. km1. Sen pohjoisin ja eteläisin niemi,
Kap Tseljuskin ja Kap Buru, ovat melkein
samalla pituusasteella, josta syystä Aasia on
verrattain säännöllisen muotoinen. Tästä
mahtavasta ruumiista pistää pahkamaisena
lisäkkeenä 4-5 kertaa pienempi Eurooppa.
Suunnattomalla alallaan on Aasialla tilaa mitä
erilaisimmille maisemamuodoille, maailman
korkeimmasta ylängöstä, Tibetistä, Länsi-Siperian
laajaan alankoon. Siellä ovat maapallon
korkeimmat alppihuiput, rikkaimmat ja paraimmin
viljellyt maatumatasangot, pitkiä ja mahtavia
jokia, suunnattoman laajoja erämaita ja aroja
sekä ylen suuria metsiä. Rantojen lahdet,
vaikkeivät olekkaan suinkaan vähäpätöisiä, käyvät
sentähden mantereen suunnattomaan laajuuteen
verrattuina tavattoman pieniksi, ja lähemmäs
tuhannen peninkulman pituinen välimatka
erottaa Jäämeren Intian merestä ja Tyynen-meren
Välimerestä. Pohjoisessa aukeaa Pohjoinen
Jäämeri. Idässä muodostaa Tyven valtameri Aasian
ja Ameriikan välille leveimmän rajan, mikä
yleensä pallollamme tavataan. Kaakossa on
sensijaan laajaa saaristoa Aasian ja Austraalian
välillä. Eläinmaantieteellisten seikkojen
perustuksella on Wallace vetänyt rajan Bali ja
Lom-hok saarten, Borneon ja Celebesin sekä
Filippiinien ja Molukkien välille. Tämän länsipuolella
on vallalla puhdas aasialainen eläimistö, jota-

vastoin sen itäpuolella esiintyy jo useita
austraa-lialaisia muotoja. Syvyyskartta osoittaa, että
luonnollisin raja kulkee Molukkien, Ceramin,
Timorlautin ja Timorin itäpuolitse. Hyviä
rajoja ovat Intian valtameri etelässä sekä
Aden-lahti ja Punaisen-meren syvä hauta lounaassa.
Suezin kanava on sopiva raja ja samaten
Darda-nellien salmi, Marmara-meri ja Bospori, jotka
oikeastaan muodostavat Mustan-meren veden
uurtaman jokilaakson. Aigeian meren ja sen
saariston jakaminen Euroopan ja Aasian kesken on
yhtä vaikeata, kuin austraalialais-aasialaisenkin.
Syvin uoma kulkee Rhodoksen ja Karpatoksen
sekä Sporadien ja Kykladien välitse. Aasian
ja Euroopan välinen maaraja on mielivaltainen.
Rajaviivana pidetään viivaa Mustasta merestä
Kaukasusvuorten harjannetta myöten Kaspian
merelle sekä siitä Uralijokea ja Uralivuoristoa
pitkin Jäämereen. Aasian „jäsenet"
suhtautuvat „ruumiiseen" kuin 1: 3.

Rannikkomuodostus on kunkin
kolmen valtameren rannalla omaa rakennettaan.
Aasiakin suippenee, niinkuin kaikki muu maa
pallollamme, etelään päin, jotavastoin
pohjoisessa on leveä asema. Näin on kuitenkin laita
enemmän niemimaitten kuin itse mantereen.
Pohjoisrannikko on suurimmaksi osaksi
tulvamaata. Meri on lähinnä rantaa matalata,
ja sen pohjalla on sirotettuna jäälauttojen
tuomia kiviä. Rannikolla on tuskin nimeksikään
merkitystä liikenteelle, sillä sitä haittaavat
suurimman osan vuotta jäät ja merivirrat, jota
paitsi se on liian matalata. Ainoastaan yhden
kerran on tehty matka pitkin koko rannikkoa
(Nordenskiöld). Karian meren rajana on
kaakossa Samojedien niemimaa eli Jalmal. Sen
sekä Jenisei-niemimaan välillä on
suppilomainen Ob-lahti. Pohjoisimpaan tunkeutuu
vankka-tekoinen Taimyrin niemimaa, joka päättyy Kap
Tseljuskiniin, 77° 36’ pohj. leveyttä. Taimyrin ja
uussiperialaisten saarien välisestä
Nordenskiöldin merestä lähtien on rannikko jotensakin
suoraa ja yksitoikkoista Beringin salmeen saakka.
Tsuktsien niemimaa muodostaa Aasian koillisen
kolkan. Manteren varsinainen itärannikko ei
kulje siellä, missä nykyään sisämerien aallot
loiskuvat, vaan sen saaristojonon ulkorantoja
myöten, joka on rannikon edustalla. Sisämeriä,
n. s. rantameriä, on pidettävä veden alle
joutuneina osina mannerta ja ne ovat varsin
mataloita, syvin on Japanin meri, huomattavimmat
rantameret ovat Beringin, Ohotan, Tunghain 1.
Itä-Kiinan, Etelä-Kiinan ja Jaavan meri.
Saa-ristojonot ovat osana „maapallon
selkäran-grsta", eli siitä tulivuorikehästä, joka ympäröi
Isoa valtamerta ja osaa Eteläisestä Jäämerestä.
Se kulkee Aleutien, Kamtsatkan, Kuriilien,
Ja-paninsaarten, Liukiu-saarten, Formosan,
Filippiinien ja Molukkien yli Banda-saarille, jossa
se kääntyy länteenpäin ja kiertää Pienten
Sun-dasaarten sekä Jaavan ja Sumatran kautta
Anda-maneille. Ison Britannian leveysasteella on
Kamtsatkan niemimaa. Sen itärannikko on
korkeata, tuliperäistä ja jyrkkää, ja sen rannoilla
kulkee kylmiä merivirtoja, jotka ahtavat lahtiin
jäitä pitkälle kevääseen asti. Länsirannikko on
sen sijaan samaten kuin Ohotan meren
pohjoisrannikko alavata. Stanovoj-vuoristo ulottuu
aina Ohotan meren länsirannikolle. Japanin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0015.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free