Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aasia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15
Aasia
16
saarien jono haarautuu toisella puolella
pitkäksi Sahalinin saareksi, jonka Tatarin salmi
erottaa manteresta, toisella puolella korkeiksi
Kuriilien kalliosaariksi. Japanin meren
länsirannikko on korkeata ja jyrkkää, ja monessa
paikassa on meri uurtanut siihen hyviä satamia,
kuten esim. Pietari suuren lahti (Vladivostok).
Japanin rannikko on sen sijaan verrattain
matalata ja sikäläinen ilmasto leudompaa ja
sateisempaa, sillä siellä kulkee eräs lämmin
merivirta, Kurosivon haara, jotavastoin
manteren puolelta huuhtoo eräs kylmä merivirta.
Japanin ulkorannikot ovat osaksi runsaskuiluisia,
osaksi alavia, ja kaikkialla vallitsee leuto
ilmanala ja sataa runsaasti. Liukiu-saaret kohoavat
jyrkästi merestä ja yhdistävät Formosan
Kiu-siuhun. Metsäisen Formosan itärannikko on
jyrkkää, mutta länsirannikolla maa alenee
hitaasti meren alle, joten Fukien salmi käy
matalaksi. Mannermaan rannikko on niinhyvin
Korean kuin Kiinankin kohdalla pitkiä matkoja
saaristo- ja satamarikasta, n. s. riasrannikkoa.
Ainoastaan jokien suissa on Liautungin ja
San-tungin niemimaitten molemmin puolin laajoja
suistokerrostumia, ja Hoanghojoen keltainen
lieju kulkeutuu niin pitkälle ulos merelle, että
Keltainen meri saa siitä värinsä. Syvälle
mantereeseen tunkeutuvalla Petsililahdella on
myöskin alavat suistorannikot. — Etelämmässä on
aukeata rannikkoa niin hyvin mantereella kuin
Hainanin ja Borneon saarillakin. Edellisen
saaren sisäpuolella on Tonkinin lahti, ja
sormen-muotoisen Malakan niemimaan sekä
Kochinkii-nan niemimaitten väliin tunkeutuu Siamin-lahti.
Austraalia-Aasian saaristo on suurenlainen
(lähes 9 milj. km1) jäte muinaisesta laajasta
manteresta. Runsassaarisista Filippiineistä, joitten
suurimmat saaret ovat Luzon ja Mindanao,
lähtee siltoja pienempien saarten ja matalien
salmien yli eteläisempiin naapurisaariin.
Palavan- ja Sulu-saaristojen välissä on Sulu-meri,
jossa on 4,663 m syvyinen kohta.
Celebes-saa-ren pohjoispuolella on 5,013 m syvyinen
Celebes-meri. Borneon ja Celebesin välillä on syvä
Makassarin salmi. Maustin rikkaat Molukit
ovat Molukkien salmen takana. Uloinna
kaakossa on 7,315 m syvyinen Banda-meri, joka
vielä luetaan Aasiaan, jotavastoin matala
Hara-fura-meri jo on austraalialainen sisämeri.
Näitten välissä on Timorlaut sekä Timor ja
Banda-meren pohjoispuolella m. m. Ceram ja Buru.
Pienet Sundasaaret — Flores, Sumba, Sumbawa
ja Lombok — eroavat toisistaan syvien salmien
ja sisämerien kautta. Jaavan erottaa
Sumatrasta Sunda-salmi. Viimemainitun ja Malakan
välissä on Malakan salmi, joka nykyään on
oikotienä itäaasialaisiin vesiin. Sumatran ja
Borneon välissä ovat tinarikkaat saaret Banka ja
Billiton. Taka-Intia on muodostunut
niemimaan juuresta viuhkamaisesti säteilevistä
vuori-harjanteista ja niitten välisistä hedelmällisistä
laaksoista, joissa kussakin juoksee joku suuri
joki, joka on suuhunsa koonnut laajoja
suisto-kerrostumia. Ajoittain ovat
suistomuodostu-mat niin voimakkaita, että ne täyttävät lahdet
ja tunkeutuvat pitkälle ulos mereen (Mekong ja
Irawadi). Tulivuorijono jatkuu Sumatrasta
pienten Nikobaarien ja Andainaanien yli ja häviää
sitten vähitellen. Burman vuorinen rannikko.
Arakan (Bengalin lahteen päin) on sangen
rikkoutunutta. — Kolmiomaista Etu-Intian
niemimaata on meri uurtanut paljo vähemmässä
määrässä kuin sen itäistä naapuria. Bengalin
lahden sisimmässä perukassa jatkuu yhä Gangesin
ja Brahmaputran mahtavata liejulaskeutumista,
ja merenpohja madaltuu täällä sitä mukaa.
Itäinen, Koromandelin rannikko on aukeata,
enimmäkseen alavata ja alttiina voimakkaalle
tyrskylle, joka tekee suurta haittaa
ankkuroiville aluksille. Palkin salmen kautta eroaa
munanmuotoinen Ceylonin saari mantereesta.
Melkein suorastaan länsirannasta kohoavat korkeat
Ghatsit y. m. vuoret. Eteläisintä osaa tästä
jyrkästä ja runsassatamaisesta rannikosta
kutsutaan Malabariksi. Sen ulkopuolella ovat
matalat korallisaaret Lakkadiivit ja Malediivit.
Malabarin pohjoisempaa rannikkoa sanotaan
Konkaniksi ja se on samanluontoista aina syvään
Kombay-lahteen saakka, joka koskettaa etelässä
Gudseratin niemimaata. Etu-Intian ja
Arabian välissä on laaja Arabian lahti, joka on
2,000-4,600 m syvyistä. Iranin aukea
rantaäyräs, joka on erämaan tapaisen ylätasangon
reunan ja meren välissä, on kuuluisa yhtenä
maapallon kuumimmista seuduista ja sitä
sanotaankin sen mukaan Germesiriksi („kuumaksi
maaksi"). — Arabian lahdesta tunkeutuu
Or-muslahti, josta pääsee kapean Ormus-salmen
kautta Persian lahteen, joka ei ole missään 200
m syvempi. Koillisrannikko on muodostunut
Persian poimuutuneista vuorijonoista,
jotavastoin lounaisrannikko on Arabian autiota
ylä-tasankoa. Sisinnä lahdessa rakentaa
Sat-el-Arab alluviaalipengermiään. 2,730,000 km2
laajuista Arabian niemimaata rajoittavat mahtavat
murtoviivat, jonka tähden rannikot ovat monin
paikoin jyrkkiä ja vaikeapääsyisiä.
Etelärannikko, Hadramaut, on vähän tunnettua.
Länsirannikko alenee penkereittäin kokonaista 2,270
m syvyistä Punaista-merta kohden. Siellä
vaikeuttavat kuitenkin koralliriutat monin paikoin
luoksepääsyä. Punaisen-meren pohjoiseen päin
sarvien tapaisesti pistävistä lahdelmista on
itäinen Akaba-lahti; Suez-lahti johtaa Suezin
kanavaan. Näitten lahtien välissä on Sinain
niemimaa. Länsirannikko on eri paikoilla hyvin
erilaista. Maatuminen on hävittänyt melkein
kaikki vanhat satamat, paitsi Beirutin. Kuu
on purjehtinut Iskanderunin lahdelman ohi,
tapaa kuitenkin toisenlaatuisen rannikkomuodon,
jyrkän, kallioisen ja hyväsatamaisen.
Samanlaista on myöskin Kypron rannikko. Ennen
muinoin oli Vähä-Aasia Kreikan kanssa
yhteydessä suoraan nykyisen Aigeian meren yli.
Darda-nellien salmen, 1,300 m syvyisen Marmara-meren
ja kiemurtelevan Bosporin kauita tullaan
Mustaan mereen (2,600 m syv.), jonka
etelärannikko on enimmäkseen jyrkkää. Sen rannikolla
on kaksi hyvää satamaa, Sinope ja Trapezunt.
Kaukaasialaisen rannikon satamat ovat alttiina
hiekoittumiselle, mutta siellä on kuitenkin
onnistuttu suurella vaivalla saada muutamia hyviä
satamia, esim. Batum ja Poti. Missä
Kaukasusvuoret ulottuvat rantaan saakka, muuttuu
tämä jylhäksi ja kolkoksi.
Aasian pinta tarjoaa mitä
vaihtelevai-simpia vuoristomuotoja. Siellä tapaa
ylätasan-koja kuten Afrikassa ja vuorijonoja kuin Anie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
