- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
17-18

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aasia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

18

Aasia

16

riikassa, mutta kummatkaan eivät ole niin
yksinomaan vallalla kuin viimemainituissa
maanosissa. Sentähden on Aasia koostaan
huolimatta pintasuhteisiinsa nähden vähemmän
yksitoikkoista. Kuten muutkin maanosat, on Aasia
ammoisina aikakausina ollut monenlaisten
vaihtelujen alaisena. Milloin on suuria osia siitä
laskeutunut valtameren alle, milloin taas toisia
kohonnut sen aalloista. Näitä muutoksia on,
päinvastoin kuin Afrikassa, jatkunut aivan
viimeisiinkin geologisiin aikakausiin asti,
jat-kuupa niitä osittain vielä nykyäänkin.
Terti-ääriajalla alkoivat manteren kaakkoiset ja
itäiset rannikkoseudut laskeutua, samalla kuin sen
länsiosissa tapahtui vastaava kohoaminen, josta
lopulta oli seurauksena, että Aasia yhtyi
Eurooppaan sen suuren alanteen poikki, joka on
Ural-vuorten itäpuolella. Itä-Aasiassa siirtyi
rannikko monin paikoin enemmän kuin sata
peninkulmaa takaisin länteen päin. Korkeammat
paikat jäivät vain saarina ja nieminä jäljelle: Isot
Sundasaaret. Että nämä vasta tertiääriaikana
irtautuivat mantereesta, todistaa se, että siellä
on tavattu mantereen tertiääriaikuista
eläimistöä, kuten elefantteja ja orangutangeja
Bor-ntolla ja Sumatralla sekä tiikereitä Sumatralla
ja Jaavalla. Vastakkaisella puolella manteretta
oli meri laajentunut aina Kvenlunin pohjoiseen
vuoriselänteeseen saakka. Sieltä se vetäytyi
sitten vähitellen takaisin, jättäen
Itä-Turkestanin ja Mongolian hietalaskeumat kuiviksi. Meri
kuivui yhä edelleenkin, ja sen pohjasta
koho-si\at sitä myöten myöskin Luoteis-Siperian
arot ja tundrat, jotavastoin lounaassa ulottui
muuan leveä lahti vielä pitkälle Aasian sisään.
Syvimmät kohdat siinä olivat nykyiset
sisä-meret Kaspianmeri ja Aral-järvi.
Kvartääri-kaudella jatkui maatumista yhä edelleen, ja
äskenmainitut sisämeret jäivät jäljelle
viimeisinä tähteinä muinaisesta laajasta merestä.
Kaspianmeren pinta on nykyään 26 m
alempana valtameren pintaa. Käsi kädessä meren
peräytymisen kanssa on ilmasto käynyt
kuivemmaksi ja kasvullisuus niukemmaksi. Arojen
heinä vähenee ja rauniot todistavat, että
muinaisina aikoina on ollut elinmahdollisuuksia
seuduilla, joilla nykyään ainoastaan erämaan
hieta riehuu. Sisämaan joet kuivuvat hiekkaan.
Pilviä tavoittavan Himalaijan vuorijonon
Etu-Intiaan viettävät osat, ovat vasta
tertiääri-aikana kohonneet nykyiselle korkeudelleen.
Siihen ovat kuluttavat voimat murtaneet niin
syviä solia, että se tuskin kohoaa korkeammalle
läheistä Tibetin ylänkömaata, 4-5,000 m. Tusina
huippuja voittaa korkeudessa kaikki muut
maapallon vuoret, ja ylinnä niitten joukossa kohoaa
Mount Everest 8,840 m korkeudelle tai
jokseenkin saman verran meren pinnan yläpuolelle kuin
syvin kohta Japanin rannikon edustalla on sen
alapuolella. Varsinkin Hindustanin alangolta
päin tekee tämä jäätikköhuippuinen selänne
valtavan vaikutuksen. Tibetiin päin sitä seuraa
pienen matkan päässä lyhyt Karakorumvuoristo,
jonka kuiva ilmasto on vaikuttanut, ettei siinä
ole niin syviä solia ja laaksoja, ja jonka harjanne
sen kautta käy melkoista korkeammaksi kuin
Himalajan, ollen 7,300 m. Tibetissä on Sven
He-din löytänyt kolmannen jättiläisjonon.
Kara-korumin länsipäässä kutistuu koko Aasian

vuoristoseutu kokoon Pamirin ylängöksi
(„Maailman katto"), joka on keskimäärin 4,000 m
korkuista. Pamirista lähtee länteen päin
Läntinen ylänkö, joka reunavuorien seuraamana
ulotuttaa haarojaan aina Euroopan puolella
oleviin rajameriin saakka. Nämä haarat ovat
joskus ulottuneet meidän maanosaamme asti
ja muodostaneet siltoja molempien
mantereit-ten väliin (Kaukasus Krimiin ja
Vähän-Aasian vuoret Balkanin niemimaalle).
Itäänpäin laajenee Pamir Tibetin ylängöksi, joka
on maapallon korkein ylänkö. Sen läpi
kulkevat Tanglavuoriston harjanteet, joille ovat
jatkoina Kiinan alppimaan ja Taka-Intian
vuoret; nämä viettävät siirrosviivaa myöten
Han-haita eli „Kuivaa merta" kohden. Kuten Iranin
ylänkö lännessä, muodostavat Itä-Turkestanin ja
Mongolian noin 600 m yli meren kohoavat
alangot portaan sydänmaalle eli sisä-Aasiaan.
Läntisen ja pohjoisen rajan muodostavat: Tiensanin
jyrkkähuippuinen alppijono, kultarikkaat
Altai-vuoret, jotka ovat pohjoispuolella Dsungarian
portin leveätä vuorien välistä solaa, Sajanin
vuoret, Jablonoi-vuoret Baikal-laskeuman
itäpuolella ja näitten jatko Stanovoi-vuoret. Idässä
muodostavat Kinganvuoret pohjoisosan rajasta,
mutta etelässä mongolilainen ylätasanko
alenee Kiinan alankoa kohden ilman minkäänlaista
korkeampaa rajavuoristoa. Sisä-Aasia ojentaa
siis, kuni suunnaton polyyppi, tuntosarvensa eri
tahoille läpi koko manteren, lännessä
Kaukasukseen, kaakossa Taka-Intiaan ja koillisessa
Tsuktsien niemimaan tundroille. Vuoristoilla on
pinnanmuodostukseensa ja osaksi myöskin
syntyperäänsä nähden jonkun verran yhteistä,
syntymättä silti samoihin aikoihin. Useat niistä,
varsinkin pohjoiset (Altai-, Sajanin ja
Stanovoi-vuoret), ovat sisältä alkuvuolta, jotavastoin
toiset, etenkin läntiset, ovat mesozooisia
muodostuksia. Lännessä tulee vielä lisäksi
tuliperäisiäkin vuoria, ja useat korkeimmista
huipuista ovat siellä tulivuoria. Ainoastaan
kolmasosa Aasiata on alankomaata.
Keskikorkeutta arvostellaan 950 metriksi, eli toisin
sanoen, Aasia on korkein ja vuorisin kaikista
maanosista. Toiselta puolen on Aasiassa
myöskin syvimmät kuoppaukset, mitä maapallolla
tavataan. Kuolleen meren pinta on 394 m
valtameren pintaa alempana, ja koko
Kaspianmeren pohjoispään ympärillä oleva aro on
laajaa depressionia. Luoteessa, jossa on
tertiään-siä ja kvartäärisiä muodostuksia kerrostuneina,
on alankomaa voitolla. Uralin itäpuolella
ulottuu Länsi-Siperian alangon tasaista, kivetöntä
aluetta Jäämereen saakka pohjoisessa ja
sisämaan ylänköön kaakossa. Se on etelässä
kapean portin kautta yhteydessä Turanin
alangon kanssa, jota ulottuu Ural-vuorten ja
Kaspianmeren välitse Itä-Eurooppaan saakka. Muut
alangot ovat etupäässä jokien liettämiä
lieju-tasaukoja. Suurimmat ovat Mesopotamian,
Hindustanin ja Kiinan alankomaat.

Joet ja järvet. Sisä-Aasian ylängöt
ovat erittäin vähäsateisia, jonka tähden siellä
ei ole runsasvetisiä virtoja eikä järviä.
Tyypillinen laskuton joki on Tarim, joka juoksee
kaislikkorantaiseen Lop-nor järveen.
Merkillistä on, että sikäläiset suuret joet saavat
yleensä alkunsa reunavuorten sisäsivustalta. Niitti n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free