- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
23-24

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aasia - Aasialainen departementti - Aasialaiset kielet - Aasian kansat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

23

Aasia—Aasian kansat

24

Aasiaan. Jo varhain houkuttelivat varsinaisen
Idän satumaat useita matkailijoita puoleensa.
Tärkeitä tuloksia toi Karsten Niebuhrin
johtama tanskalainen retkikunta. Kartanpiirtäjä
Kiepert on lukuisten matkojensa nojalla tehnyt
uudestaan Vähän-Aasian kartan. Armenian
tutkijoista mainittakoon geologi Abich ja
Arabian matkustajista suomalainen kielentutkija
Yrjö Aukusti Wallin (ks. t.), jonka onnistui
arabialaiseksi puettuna ja arabiankieltä
täydellisesti taitavana tunkeutua pitemmälle maahan
kuin kenenkään muun (1843-49), vieläpä käydä
pyhissä paikoissakin. — Persiassa tutki
unkarilainen Våmbéry, Etu-Intiassa useat
englantilaiset (m. m. Mooreroft), Taka-Intiassa Mac Leod,
Kiinassa etevä saksalainen maantieteilijä von
Richthofen, ameriikkalainen Pumpelly ja
unkarilainen Löczy, Tonkinissa ja Annamissa
Dut-reuil de Bhins, Jaavalla Junghuhn ja
malaijilai-sessa saaristossa kuuluisa englantilainen
eläin-maantieteilijä A. E. Wallace, Japanissa von
Sie-bold ja maantieteilijä J. J. Eein, Mandsuriassa
A. Bastian sekä Siperiassa baltilainen
mam-muttitutkija Fr. Schmidt sekä suomalainen M.
A. Castrén (ks. t.).

Sisä-Aasian tutkimista on, kuten sanottu,
jatkunut jo viitisenkymmentä vuotta. Erittäin
merkillisiä ovat ne retket, joita veljekset
Schlag-intweit Münchenistä tekivät Himalaijalla ja
Tibetissä. Tiensanissa, Itä-Turkestanissa ja
Pamirissa on ollut venäläisiä tutkijoita (esim.
v. Kaulbars, Musketov, veljekset Grum
Grzi-mailo, Grombtsovski y. m.). Englantilaiset
lähettivät etelästä päin monta retkikuntaa näille
seuduille ja käyttivät niihin useita n. s.
pundiit-teja, s. o. erikoisesti tarkoitusta varten
koulutettuja hindulaisia. Kaikki nämä retket voitti
kuitenkin venäläisen Nikolai Przevaljskiu (ks.
t.) neljä tutkimusretkeä Tarim-alanteelle ja
pohjoiseen Tibetiin. Aikoessaan viidennelle retkelle
hän kuoli v. 1888, ja hänen kiitollinen
hallitsijansa antoi hänen kuolinkaupungilleen, lähellä
Issik-kulia, nimen Przevaljsk. Viimeisten
vuosikymmenien aikana ovat eri maitten ja
siirtomaa-alueitten hallitukset järjestelmällisesti
jatkaneet tutkimuksia. Etunenässä ovat kulkeneet
venäläiset, englantilaiset ja japanilaiset, kukin
omalla tai naapurinsa alueilla. Myöskin
ranskalaiset ovat antaneet sangen huomattavia
maantieteellisiä lisiä, mutta hollantilaiset ovat
alueellaan pitäneet etupäässä silmällä
taloudellisia puolia. Suomalaisista matkailijoista
mainittakoon J. E. Aspelin, A. O. Heikel ja G. J.
Ramstedt. Samalla on sekä Aasiassa että
Euroopassa perustettu useita seuroja maanosan eri
osien tutkimista varten. Puhtaita
maantieteellisiä löytöjä tuskin enää Aasiassa voidaan tehdä,
sittenkuin englantilaiset Younghusband ja Carey,
ranskalainen Bouvalot ja ruotsalainen Sven
Hedin (ks. t.) y. m. ovat tehneet laajoja ja
seu-rauksellisia tutkimusretkiä, mutta
seikkaperäisiä töitä riittää vielä pitkiksi ajoiksi. J. E. Ii.

Aasialainen departementti, se Venäjän
ulkoasiain ministeriön osasto, joka erikoisesti pitää
silmällä itäisiä suhteita.

Aasialaiset kielet, arabian, hebrean, intian,
japanin, kiinan, mongolin, tibetiu v. m. kielet,
ks. erikoisartikkeleita niistä.

Aasian kansat (ks. kuvataulu). Aasian
asukasluvun arvioidaan v. 1900 olleen n. 875
(toisten tietojen mukaan 815) milj., eli runsas toinen
puoli koko ihmiskuntaa. Asutus on tihein
etelässä ja idässä (Brittil. Intia, Kiina). Pohjoinen
osa (Siperia) ja osia Keski-Aasiaa (Tibetin
ylänkö, Gobi) ovat melkein asumattomia.
Hindus-tanin alangolla on asutus paikoittain yli 280
ihmistä km2 kohti, Japanin saarilla 117 ihm.
knr:llä; Kiinan etel. maakunnista Fu-kien’issa
(meren rannikolla) 176, pohjoisista San-tung’issa
221, koko varsinaisen Kiinan keskimäärä 82 ihm.
km3:llä. Länsi-Aasia on harvaan asuttua ja
Siperian asutus on vain 0,5 ihmistä km3 kohti.

Buumiinrakenteensa puolesta asukkaat
jakautuvat rotuihin, jotka enemmän tai vähemmän
eroavat toisistaan. Äärimäisiä ovat lännen
vaaleat kansat (kaukaasialaiset) ja idän tummat
alkuasukkaat (negriitot, singaleesit).
Tärkeimmät tyypit ovat n. s. 1) Välimere n-t y y p p i
(homo mediterraneus: kaukaasial.-seemiläiset,
indoeurooppal.) ja 2) M o n g o 1 i-t y y p p i[homo
mongoloides (pohj., idässä ja keskiosissa), jotka
kumpikin ovat luoneet omintakeisia
sivistyskeskuksia 1) intial., muhamettil., 2) tibetil.,
kiinal.).

Aasian kansat voidaan kielen ja
rotutunnus-merkkien perusteella jakaa seuraavasti:

A) Arktiset kansat (homo arcticus vei
hyperborceicus): tsuktsit. korjaakit ja
Kamt-satkan asukkaat (4 eri kieltä), joiden arvellaan
olevan sukua eskimoille sekä

B) A i n o-k ansa Japanin pohjoisilla saarilla
ja giljaakit, joita pidetään eri rotuna (h.
palce-asiaticus).

C) M o n g o 1 i r o t u(h. mongolicus vei
mongoloides), johon luetaan seuraavat toisistaan
suuresti eroavat kansa- ja kieliryhmät: 1) i n d
o-kiinalaiset, joitten yhteisenä ominaisuutena
on yksitavuinen kieli, jakautuvat a) eteläiseen
ryhmään, jota myös katsotaan eri roduksi:
Khasi-, Tai- (7 kieltä) ja
Mon-Annam-kielikun-uat (20 kieltä Annamissa, Kambodzassa ja
Burmassa) sekä b) pohjoiseen, joka muodostaa
maailman suurimman kieliryhmän (87 eri
sukulaiskieltä) : tibetiläiset, tangutit, Himalajan
etelärinteen heimot, birmalaiset, siamilaiset ja
kiinalaiset. Yksitavuisia kieliä puhuvat myös heimot
Lolo, Mao-tse y. m. Kiinan sisäosissa asuvat
alkuasukkaat, Korean kansa ja n. s.
Jenisei-ostjaakit, jotka sukupuuttoon kuolleitten
heimo-laistensa (kottit, assanit, ariinit) kanssa ennen
ovat asuneet Altain tienoilla. 2)
japanilaiset, joilla ei ole tiettyjä sukulaiskansoja. 3)
varsinainen mongolirotu 1.
altailaiset kansat: tungusit (orotsonit, lamutit
Siperiassa; solonit, dahurit Mandsuriassa ja
Kiinan hallitsijakansa mandsulaiset), mongolit
(Mongoliassa ja Tibetissä, burjaatit Siperiassa,
kalmukit Kiinassa ja Volgan suulla) sekä
turkkilaiset kansat (osmannit, turkmeenit, kirgiisit,
tataarit, jakuutit y. m.) Vähästä-Aasiasta
Lena-joelle ja Kiinan sisäosiin saakka. Altailaiset
kansat kuuluvat läheisesti yhteen; niihin
kuuluvat vanhan r.jan kansoista m. m. hunnit.
Mahdollisesti kuuluu jukagiirien heimokin
Siperiassa tähän ryhmään. 4) Samojedit Aasian
koillisosassa ovat tyypiltään mongoleja, mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0024.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free