Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Abel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
39
Aberratio ictus—Abessiinia
40
oltuansa ulkoasiain ministerinä hän tuli jouluk.
1852 asetetun koalitsioni-ministeristön
johtajaksi, mutta erosi helmik. 1855, kun
parlamentti syytti ministeristöä tähän aikaan
syttyneen Krimin sodan vastoinkäymisistä. K. G.
Aberratio ictus [-rä’- -üs], (lat.) harhaisku;
lakit., rikollisen teon sattuminen toiseen
esineeseen kuin tekijä on tarkoittanut.
Aberratsioni (lat. aberrä’tiö), poikkeaminen
määrätystä suunnasta. Valon a. vaikuttaa,
ettemme näe tähteä sen oikealla paikalla, vaan
siirtyneenä maan liikkeen suuntaan(20,4"
kaari-sek.) ; maan ja valon samanaikuisen liikunnan
seuraus. Bradleyn keksimä v. 1725. —
Palloja kromaattinen a. ks.
Poikkeaminen.
JJläintiet., harhamuunnos. Varsinkin
perhosissa tavataan aberratsioneja, useimmiten siipien
värityksessä. K. M. L.
Aberratsioniaika, aika, jona valo saapuu
maahan kierto- tai pyrstötähdistä.
Ab esse ad posse valet, a posse ad esse
non valet consequentia (lat.), asian
todellisuudesta voi päättää sen mahdollisuuden, mutta
ei mahdollisuudesta todellisuutta.
Abessiinia (H a b e s, muinoin Etiopia),
keisarikunta Itä-Afrikassa Nubiau etelä- ja
itäpuolella; etelässä sitä rajoittaa brittiläinen
Itä-Afrikka ja idässä Hanskan, Englannin ja
Italian siirtomaat Punaisen meren rannalla.
Siihen kuuluvat maakunnat Tigre, Amhara,
Soa, Kaffa, Enarea ja Harar. Pinta-ala on n.
700,000 km3, n. 8 milj. as. A. on korkeata,
pen-germäisesti kohoavata, ruohon peittämää, mutta
metsätöntä ylätasankoa, keskimäärin 2-3,000 m
yi. merenp. Korkeimmat huiput nousevat aina
4,620 m yi. merenp. (Ras Dasen). Joet ovat
uurtaneet vuoriin, jotka ovat hiekkakiven
peittämää graniittia, syviä laaksoja ja ammottavia
Kuiluja; ne jakavat maan useaan ylätasankoon.
Muutamat ylätasangoista ovat niinkin laajat,
että ne muodostavat kokonaisia maakuntia ja
kaupungit ovat useinkin toista tuhatta m yi.
merenp., ollen täten helposti puolustettavia,
luonnollisia kalliolinuoituksia, kuten Gondar.
Maan entistä tuliperäisyyttä todistavat useissa
paikoin tavattavat, laajoiksi peitteiksi
jähmettyneet eruptiiviset vuorilajit, jotka reunustavat
nu uria vajoamiskenttiä tahi ovat asettuneet
täytteeksi halkeamiin. Kuumia lähteitä on
myöskin useissa paikoin ja etenkin
yllämainittujen nuorempien eruptiivi-vuorilajien
läheisyydessä. — Suurimmat joet virtaavat kaikki
länteen päin, jonne maa loivemmin viettää; niistä
mainittakoon Niilin suuret lisäjoet, m. m.
Sininen Niili (Bahr-el-Asrak). Järvistä on Tsana
suurin; se on viimemainitun joen lähdejärvi.
Jokien syvät, mutta jyrkät, kuiluntapaiset uomat
sekä vaihteleva vesimäärä tekevät ne
liikkeelle kelpaamattomiksi. — Ilmanala
vaihtelee laaksojen pohjien kuumasta ja
epäterveellisestä, ylätasankojeu viileään ja jopa
kylmäänkin. Sadeaika on huhtikuusta syyskuuhun;
harvat seudut saavuttavat lumirajan. Riippuen
ilmastosta on kasvistokin vaihteleva
troopillisesta melkeinpä alppikasvullisuuteen. A. on m. m.
kahvipensaan kotimaa, mutta myöskin kaikki
tavalliset lämpimän ja lauhkean vuyhykkcen
kasvit viihtyvät siellä. Samaten on eläinkunta
puhtaasti troopillinen ja afrikkalainen. — Vuoret
ovat malmirikkaita, mutta järkiperäistä
vuori-työtä ei harjoiteta. — Väestö on kirjavata.
Pääosan muodostavat „haamilaiset" agau’t, joihin
alempi kansa kuuluu; näille sukua ovat
kaman-tit, amharit, saho, y. m. Myös juutalaisia, joita
täällä nimitetään falasjaksi, on noin 200,000.
Maan nykyisenä valtaväestönä ovat n. s.
gees-kan-sat, jotka puhuvat seemiläistä kieltä ja
luultavasti alkujaan ovat olleet Arabiasta siirtyneitä
valloittajia. Nyt ovat ne kuitenkin jo niin
sekoittuneet alkuasukkaisiin, että näitä n. s.
varsinaisia abessiinialaisia voidaan pitää
seemiläis-haa-milaisena sekakansana. Niitten jäykät
kasvonpiirteet ilmaisevat heidän seemiläistä
alkuperäänsä, mutta ruskeankeltainen iho ja huono
parrankasvu viittaavat puolestaan
haamilai-siin kansanaineksiin. Rajamaakunnissa on
kan-santyyppiin sitäpaitsi tuilut neekerirodun
tunnusmerkkejä. — Uskonnoltaan suurin osa
kansaa on koptilaisia kristityitä, mutta noin 10 %
on joko juutalaisia, muhamettilaisia tahi
pakanoita. Pääelinkeinoina harjoitetaan
maanviljelystä ja karjanhoitoa. Vähäpätöistä
kotiteollisuutta, mikä tyydyttää maan tarpeita,
harjoitetaan myös. Rahana käytetään etupäässä
puu-villakaukaita tahi suolakappaleita; vähän
metallista rahaa, Maria-Theresia-taalereita ja
erästä kansallista rahaa on myös liikkeessä.
Pääkaupunki Addis-Abeba 50,000 as., Harar
35,000 as. Muut kaupungit pieniä,
vähäpätöisiä. W. 8-m.
Historia. A., joka sai sivistyksensä 9-7
vuosis. e. Kr. ja kristinuskon 4:nnellä vuosis.
j. Kr. Egyptistä käsin, oli l7:nnen vuosis.
keskivaiheille saakka yhteisen johdon alainen, mutta
hajosi v. 1831 itsenäisiin valtioihin: Tigre,
Am-hara ja Soa. 1853-54 valloitti Amharan
maaherra Kasa koko maan ja otti itselleen
nimen Theodor (I), Etiopian keisari. Hänen
ankara menettelynsä kristittyjä
lähetyssaarnaajia kohtaan aiheutti Englannin ryhtymisen
asiaan ja Theodorin kukistumisen (1868).
Englantilaisten lähdettyä syntyi kilpailu kolmen
mahtavimman ruhtinaan välillä, joista Tigren
Kasa voitti ja kruuuautti itsensä A :n keisariksi
nimellä Johannes, nän piti voitokkaasti
puoliansa egyptiläisten hyökkäyksiä vastaan, mutta
kaatui v. 1889 taistelussa mahdilaisia vastaan,
llänen seuraajansa oli Menelik (Soasta), joka
oltuaan aluksi ystävällisissä suhteissa Punaisen
meren rannalle asettuneiden italialaisten kanssa
joutui heidän kanssaan taisteluun alueriidan
vuoksi ja tuott- italialaisille niin masentavan
tappion, että heidän Addis-Abeban sovinnossa
(1896) täytyi tunnustaa A:lle täysi itsenäisyys
ja tyytyä vähäiseen rantakaistaleeseen. Raja
Italian siirtomaata (Erytreaa) vastaan
määrättiin tarkemmin v. 1900. Tämä menestys kohotti
Menelikin valtansa kukkuloille. Hän jatkoi
valloituksiaan ja koetti lähestyä ranskalaisia ja
johtaa ulkomaan kaupan Ranskan siirtokunnan,
Somalin maan, kautta saamalla ranskalaiset
rakentamaan radan Däibutista Harariin;
Englannin kanssa tehtiin sopimus v. 1902 ja
määrättiin raja Sudania vaataan. V. 1905 teki Saksa
10 vuodeksi kauppasopimuksen A:n kanssa.
[d’Abbadio, „Geographie de l’Ethiopie" (1890).]
(I. E.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
