Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Abrahamus Angermannus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
geniin 1169, jolloin pakanuuden tyyssijat
Ar-kona ja Karens valloitettiin ja Rügen tuli
kristityksi ja tanskalaiseksi maaksi. Näiden
sotaisten toimien ohella harrasti A. kuitenkin
myöskin pontevasti kirkon ja sivistyksen asiaa.
Luostareita (joista Sorø kuuluisin) ja
kirkkoja rakennettiin, kirjallisia töitä edistettiin
(ks. Saxo), n. s. Själlannin kirkko-oikeus
säädettiin. V. 1177 A. valittiin, ankarasta
vastarinnastansa huolimatta, Lundin arkkipiispaksi
ja sai samalla kertaa pitää myöskin Roskilden
hiipan. Skoonessa kohtasi häntä kuitenkin
vastustus ja tyytymättömyys: talonpojat valittivat
hänen kovuuttansa kirkon saatavien
määräämisessä, ja kapina oli aseilla kukistettava.
Pom-mcrin herttua Bugislavin, joka nousi sotaan
Tanskaa vastaan, voitti A. ja saattoi hänen
maansa Tanskan alamaisuuteen. A. kuoli 21
p. maalisk. 1201. Hän on Tanskan historian
suurimpia henkilöitä. Jos hänen intonsa kirkon
hyväksi joskus veikin hänet liian pitkälle, oli
hän kuitenkin luonteeltaan oikeutta rakastava,
nöyrä ja yksinkertainen tavoiltaan. Ja samalla
hänessä oli rohkeutta, suuria ajatuksia ja
toimintakykyä. E. G.
Abscessus f-v’s-J, (lat.), paikallisen
tulehduksen ruumiin kudoksissa synnyttämä ajos
eli märkäpesä. Tulehduksen nopeasti ja
äkillisesti kehittyessä syntyy n. s. kuuma ajos (A.
calidus) ja hitaasti kehittyessä kylmä ajos (A.
frigidus). 31. O-B.
Abscissa (lat. absci’ndere = erottaa) ks. K
o-ordinaatti.
Absens (lat.), poissaoleva. —
Absentee-r a t a, jäädä pois.
Absentismi (engl. absenteej, poissa-olo,
erityisesti maanomistajain säännöllinen
poissaolo tiloiltaan, varsinkin kun he kuluttavat
tulonsa ulkomailla. A:a pidetään taloudellisesti
ju yhteiskunnallisesti vahingollisena
järjestelmänä, koska maanomistaja tässä tapauksessa
esiintyy pelkkänä koroillaan eläjänä
laiminlyöden ne velvollisuudet, joiden täyttäminen yksin
tekee yksityisen maanomistuksen siveellisesti ja
taloudellisesti puolustettavaksi. Näitä
velvollisuuksia on: maataloudellisen tekniikan
kehittäminen, osanotto maaseudun yhteisiin asioihin,
maanomistajasta riippuvien eläjien
huoltaminen. Sana on peräisin Irlannista, jossa a.
on viimeaikoihin asti ollut mitä suurimmassa
määrässä vallalla. J. F.
Absintti (kreik. absi’nthionj, koiruohosta
(Artemisia absinthium) valmistettu likööri,
jonka vaikutus on vahingollisempi kuin useiden
muiden alkoholipitoisten juomien.
Abskissa (lat. absci’ndere = erottaa) ks.
Koordinaatti.
Absolutismi (lat. absotü’tus = irroitettu).
1. Hallitsijan valta, jota ei rajoita kansan
osanotto hallintoon, olkoon sitten hallitsijana
yksin-valtijas, diktaattori tai harvainvalta. — 2.
Ehdoton raittius. — Absolutisti,
absolutismin kannattaja; ehdottomasti raitis.
Absolutsioni (lat. absolü’tiö),
vapauttaminen; kirkollinen synninpäästö (ks. t.). vrt.
Itippi.
Absoluuttinen (lat. absotü’tus = irroitettu),
vapaa rajoituksista, ehdoton ; rajoittamaton,
puhdas ; täydellinen; riippumaton. Vastakohta:
48
relatiivinen. — Filosofisena oppisanana
a. tarkoittaa ehdotonta, itsenäistä, korkeinta
olevaista, täydellisyyttä, Jumalaa. (vrt. E
h-d o t o n).
Absoluuttinen korva ks. Säveltajunta.
Absoluuttinen lämpötila, lämpötila
laskettuna absoluuttisesta nollapisteestä alkaen. Jos
kappaleen lämpötila Celsiuksen asteissa on t
astetta, on sen absoluuttinen lämpötila 273 + i
astetta, vrt. Lämpötila.
Absoluuttinen metsämaa, on sellainen maa,
jota joko laihuutensa, epäsuotuisan
maantieteellisen asemansa tai äkkijyrkkyytensä takia
voidaan ainoastaan metsänkasvuun käyttää.
A. C.
Absoluuttinen mittajärjestelmä ks. Mitta.
Absoluuttinen musiikki, puhdas
soitinmusiikki, vastakohtana ohjelmamusiikille tai
laululle. ks. O h j e 1 m a m u s i i k k i. 1. K.
Absoluuttinen nollapiste ks. Lämpötila.
Absoluuttinen rikosteoria ks.
Rikos-teoria.
Absolveerata (lat. «6 = -sta, ja solvere =
irroit-taa), suorittaa, esim. oppimäärä.
Absorbeerata (lat. ab = -sta, ja sorbe’re =
imeä), imeä itseensä; kuluttaa. —
Absorben-t i a, nesteitä tai kaasuja imevät lääkeaineet.
Absorptsioni (lat.), „imeytyminen". 1.
Kaasujen imeytyminen nesteisiin on yleensä
suurempi alemmassa lämpötilassa kuin ylemmässä
ja on suuressa määrin paineesta riippuva. 1 1
\että imee 15° lämp. 1 1 hiilihappoa, koska nyt
(lämpötilan ollessa sama) kaasun tiheys on
verrannollinen paineeseen, seuraa siitä, että 1
neste-litran imemän kaasumäärän paino lisääntyy
ja vähenee samassa suhteessa kuin paine, minkä
alaisena imeytyminen tapahtuu (Henryn laki).
— 1 tilavuusosa vettä imee 15° lämp. 727
tila-vuusosaa ammoniakkikaasua, 450 kloorivetyä,
43,5 rikkidioksidia, 3,25 rikkivetyä, 1
hiilihappoa, 0,03 happea, 0,014 typpeä; 1 tilavuusosa
alkoholia sitävastoin imee 3,2 til.-osaa
hiilihappoa. Näitä lukuja, mitkä ilmaisevat, miten
monta tilavuusosaa jotain kaasua imeytyy
yhteen tilavuusosaan jotain nestettä, sanotaan
imeytymiskoeffisienteiksi. Kaasuseoksesta imee
neste jokaista siinä olevaa kaasua sen määrän,
mikä vastaa sitä painetta (osittaispaine), millä
kaasu yksin ollen painaisi nestettä (Daltonin
laki). Siitä syystä esim. ei imeytynyt
hiilihappo-määrä suurene, jos veden yläpuolella olevaan
hiilihapolla täytettyyn tilaan puserretaan jotain
muuta kaasua, esim. ilmaa. Atmosfäärinen ilma
on seos, jossa on 21 tilavuusosaa happea ja 79
til.-osaa typpeä; mutta kun hapella on
suurempi imeytymiskyky kuin typellä, niin on
veteen imeytyneessä ilmassa 35 % happea ja 65 %
typpeä. Tämä seikka on tärkeä vesieläimille,
jotka hengittävät veteen imeytynyttä ilmaa. —
Vesi imee 0°:n lämpötilassa 1,8, 15°:n 1, 20°:n
0,9 til avuusosaa hiilihappoa. Lämmitettäessä
menettää sentähden kaasunpitoinen neste osan
kaasua, ja keitettäessä poistuvat useimmat
imeytyneet kaasut kokonaan. Jähmeät (kiinteät)
kappaleet eivät näennäisesti voi imeä kaasuja,
ainakaan eivät samassa suhteessa kuin nesteet.
Monet metallit, erittäin hopea ja kupari, jotka
sulassa tilassa imevät happea, luovuttavat
jäähtyessään imeytyneen kaasun, jolloin vielä neste-
Abscessus—Absorptsioni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
