- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
49-50

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Absorptsionikirjo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

49

Absorptsionikirjo—Absurdi

50

mäisestä metallista kiivaasti poistuva kaasu
heittelee metallipisaroita ympärilleen.
Jäätyessä poistuu vedestä imeytynyt ilma pieninä
kuplina, jotka enimmäkseen jäävät jään sisään.
Palladium, joka on jonkin aikaa ollut
miedonnetussa rikkihapossa galvaanisen pariston
negatiivisena poolina, voi imeä 936 kertaa oman
tilavuutensa vetykaasua. Tämä ilmiö (oklusioni)
johtuu luultavasti vedyn kemiallisesta
yhtymisestä, ja sitä huomataan enemmän tai vähemmän
muissakin metalleissa. Platina ja rauta imevät
hehkulämmössä vetyä, jälkimäinen erittäin
helposti myös hiilioksidia, ja pysyvät mainitut
kaasut imeytyneinä näissä metalleissa myöskin
tavallisessa lämpötilassa, (ks. myös A d s o r p
t-s i o n i). — Laitoksista, millä tekniikassa
mitataan kaasujen imeytymistä, ks. Kaasu.

2. Valon (ja muidenkin säteiden, esim.
säteilevän lämmön) a. Jos spektrin (kirjon) säteiden
tielle asetetaan tummanpunainen lasilevy, niin
sammuvat värit keltaisesta violettiin. Punainen
lasi läpäisee kaikista valkoisessa valossa olevista
väreistä ainoastaan punaisen ja punakeltaisen,
toiset se imee eli absorbeeraa, niille on lasi
läpinäkymätön. Tästä syystä näyttää lasin värinä
olevan sekoitus spektrin punaisesta ja
punakeltaisesta. Vihreä lasi läpäisee etupäässä
vihreät säteet ja imee muut enemmän tai
vähemmän täydellisesti. Väritön lasi laskee läpi
kaikki valkoisessa valossa olevat värilliset
säteet yhtä hyvästi. Jos annetaan spektrin
langeta punaiselle paperille, jää ainoastaan
punainen kirjon pää näkyväksi. Karhealle
pape-rinpinnalle sattuvat valonsäteet nimittäin,
ennenkuin ne ovat ehtineet heijastua kaikkiin
suuntiin (ks. Diffusion i), tunkeutuvat
hiukan pinnan sisään, jolloin paperin väriaine niitä
absorbeeraa; tämä laskee läpi ainoastaan
punaiset säteet ja imee kaikki muut. Tästä selviää,
miksi tämä paperi valkoisessa päivänvalossa
näyttää punaiselta. Valkoinen paperi heijastaa
kaikki valkoisessa valossa olevat yksinkertaiset
värit alkuperäisessä sekoitussuhteessa.
Harmaaksi sanotaan pintaa, kun sillä on kaikkiin
väreihin nähden samanlainen, vähäinen
imemiskyky ; mustalta näyttää kappale, joka imee
kaikki värit. Siten selittää valon imeytyminen
kappalten värien (luonnollisten värien)
moninaisuuden; kappaleen väri on niiden värillisten
säteiden sekoitus, mitkä jäävät jäljelle
kappaletta valaisevasta valkoisesta valosta, kun siitä
otetaan pois imeytyneet säteet. Tämän
mukaan saattaa kappale läpilasketussa tai
sään-nöttömästi (diffus) heijastuneessa valossa
näyttää ainoastaan niitä värejä, jotka jo ovat siihen
lankeavassa valossa. Natriumliekin valossa,
missä on ainoastaan yksinkertaista keltaista
valoa, näyttää sininen paperi mustalta. Tässä
yksinkertaisessa keltaisessa valaistuksessa
häviävät ylimalkaan kaikki värierot; erotetaan
ainoastaan valoisaa ja tummaa. Kaasuliekkien
ja kynttiläin valossa esiintyy keltaisia säteitä
hyvin runsaasti, sinisiä ja violetteja
suhteellisesti paljoa vähemmän kuin päivänvalossa. Se
näyttää siis tähän verrattuna keltaiselta.

Aina ei ole värillisen kappaleen läpi
kulkeneen tai siitä hajonneen valon spektri (a
b-sorptsionispektri) niin
yksinkertainen kuin punaista lasia tai punaista paperia

käytettäessä; useat värilliset kappaleet imevät
spektrin väreistä ainoastaan yhden tai useampia
osia (valitseva a.) ja jättävät viereiset tai
väliset osat koskematta; kirjossa on silloin
enemmän tai vähemmän lukuisia, milloin
leveämpiä, milloin kaidempia absorptsionivöitä,
joiden asema kirjoissa on ominainen kappaleen
kemialliselle kokoomukselle, ja erottaa sen
muista (vrt. Spektraalianalyysi).
Ali-typpihapon, jodin y. m. höyryt sisältävät niiden
läpi kulkeneessa valossa lukuisia kaitoja tummia
absorptsioniviivoja, jotka ovat hyvin auringon
spektrin (ks. Värihajaantuminen)
Fraunhoferin viivojen näköisiä. Fraunhoferin
viivat ovat hienoja absorptsioniviivoja, jotka
syntyvät, kun auringon ilmakehässä olevat kaasut
ja höyryt vaikuttavat absorbeeraten
valkean-hehkuvasta auringonsisuksesta säteilevään
valkeaan valoon (vrt. Spektraalianalyysi).
— 3. Fysiol, ks. Resorptsioni. V. V. K.

Absorptsionikirjo 1. -spektri ks. A b s o r p
t-sioni ja Spektraalianalyysi.

Abstinenssi (lat. abstine’ntiaj,
pidättyväi-syys.

Abstraheerata (lat. abstra’here = vetää pois),
erottaa ajatuksessa jostakin mielikuvasta
erikoinen sen tunnusmerkki 1. ominaisuus ja ajatella
sitä erikseen; siten esim. käsite „kovuus"
johdetaan abstraheeraamalla kovan kappaleen
mielikuvasta. Täten muodostetut
abstraktiset käsitteet ilmaisevat erittäinkin olioiden
yleisiä ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita,
jotka tietysti eivät todellisesti ole olemassa
erikseen, vaan ovat erottamattomasti yhtyneinä itse
olioihin ja näiden muihin ominaisuuksiin.
Erityinen abstraktsionin laji, joka tulee
käytäntöön esim. luonnonesineitä luokiteltaessa, on
vertaileva 1. yleistävä
(generalisee-raava) a., joka jättää syrjään ne erikoiset
tunnusmerkit, mitkä erottavat yksityisesineet
toisistaan, ja pitää kiinni niiden yhteisistä
tunnusmerkeistä sekä siten muodostaa järjestänsä
yhä yleisempiä laji-, suku-, heimo- j. n. e.
-käsitteitä (esim. kettu, koiran suku, koiran heimo,
petoeläin, imettäväinen, luurankoiseläin j. n. e.).
Abstraktsionin luonnosta seuraa, että
abstraktiset käsitteet kuvaavat olevaista ainoastaan
yhdeltä puolelta eivätkä siis anna täydellistä
käsitystä todellisuuden monipuolisesta ja rikkaasta
sisällyksestä, jonka tähden abstraktinen
ajatteleminen voi johtaa harhaan. Kuitenkin ab
straheeraamiuen on hyvin hyödyllinen ja aivan
välttämätön henkinen kyky, koska ihmisajatus
ainoastaan tarkkaamalla erityisesti
todellisuuden eri puolia voi lakkaamatta yhä edistyä ja
tunkeutua syvemmälle sen käsittämiseen.
(Vastakohta determineerata, determinatsioni; a
b-straktisen vastak. konkreettinen). A. Gr.

Abstraktinen ks. Abstraheerata.

Abstraktit, kapeat, pitkähköt tai lyhyet
puiset liistat, jotka välittävät koneiston
koskettimista urkujen sisäosiin, avaten koskettimia
vastaavat läpät, niin että ilma pääsee
virtaamaan tarvittaviin urkupilleihin. I. K.

Abstraktsioni, abstraheeraaminen;
abstra-heeraamisen tulos. ks. Abstraheerata.

Absurdi (lat. ab = -sta, ja surdus = kumea,
kuuro), mahdoton, järjetön. —- A d a b s u
r-d u m, mahdottomiin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free