Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Absorptsionikirjo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
Abt, Franz (1819-85), saks.
mieskuoro-säveltäjä, tuli v. 1841 teatterikapellimestariksi
Zürichiin, jossa innostui Sveitsissä yleisesti
suosittuun mieskuorotyyliin; muutti v. 1852
samaan virkaan Braunschweigiin. Hänen
sävel-lystensä sävy osui täydellisesti vastaamaan
yleisön silloista makua; monet hänen lauluistaan
ovat jääneet kansanlauluiksikin. 1. K.
Abu (arab.), „isä", miespuolisissa nimissä,
esim. Abu-bckr; myös „omistaja" esim. Abu
bur-neita, „Hatun käyttäjä".
Abubacer
bä’-J ks. I b n T u f a i 1.
Abu Bekr (n. 570-634), ensimäinen kalifi,
synt. Mekassa. Hän oli Muhammedin ensimäisiä
ja uskollisimpia puoluelaisia, joka vakavilla ja
järkevillä neuvoillaan tehokkaasti edisti [-profeetan asiaa. Hänen tyttärensä Aisa (ks. t.) oli
Muhammedin lempivaimo. M:in kuoltua A.
valittiin kalifiksi v. 632. K. T-t.
Abu Habba, muinaisbabylonialaisen
kaupungin Sipparin rauniopaikka Eufratin varrella
Bagdadista lounaassa, jota Rassam ja Scheil
ovat tutkineet. K. T-t.
Abukir [-i’r], (muinoinen Kanö’pos)
vähäinen kylä lähellä Aleksandriaa Ala-Egyptissä.
Tunnettu etenkin meritaistelusta ’/s-7s 1798,
jolloin engl. amiraali Nelson tuhosi Ranskan
laivaston. A. R. B.
Abu-l-abbäs, abbasidien hallitsijasuvun
ensimäinen kalifi, joka v. 750 kukisti omaijadit
(ks. t.) ja hallitsi vuoteen 754. K. T-t.
Abu-1-alà ai Ma’arri /nia’aV-/(973-1057),
kuuluisa arab. runoilija ja vapaauskoja; kotoisin
Ma’arran kylästä Pohjois-Syyriasta. Ollen
lapsuudestaan alkaen silmäpuoli tuli hän vihdoin aivan
sokeaksi, mikä osaltaan vaikutti, että hänen
maailmankatsomuksensa kävi yhä
raskasmieli-semmäksi. Hänen miehuudenikänsä runot ovat
tunnetut „Luzflm mà lam jalzam" nimisestä
kokoelmasta. Niissä hän, osoittaen huomattavaa
omintakeisuutta, saarnaa sekä jyrkkää
uskonnollista välinpitämättömyyttä että synkkää
pessimismiä, jonka kannalta hän kieltää ihmisiä
sukua jatkamasta; hän itsekin eli naimatonna.
[A. Christensen, „Muhammedanske digtere og
tænkere" (1906) ; v. Kremer, „über die
philosophischen Gedichte des A." (1888) ; Rieu, „De
Abul-Alae vita et carminibus" (1843).]
K. T-t.
Abulfaradä ks. Bar H e b r æ u s.
Abulfeda, Ismail Ibn Ali (1273-1331),
arab. ruhtinas, historioitsija ja
maantieteenkir-joittaja, kotoisin Damaskuksesta. Otettuansa
osaa sotiin ristiretkeläisiä vastaan hän joutui
v. 1310 sukunsa kotikaupungin Hamatin
maaherraksi, jossa kuoli. Hänen pääteoksensa ovat
maailmanhistoria ja yleinen maantiede.
[„Anna-les muslemici" (arabiaksi ja latinaksi toim.
Reiske, 1789-94, 5 nid.), „Historia anteislamica"
(toim. Fleischer, 1831), „Géographie
d’Aboul-féda" (toim. Reinaud ja de Slane, 1840, ransk.
julk. Reinaud ja Guyard, 1848-83.] K. T-t.
Abulghazi Bahadur (1605-1665), tatarilainen
kaani, hallitsi Kiivassa 1644-63, jolloin luopui
hallituksesta poikansa hyväksi. On kirjoittanut
käännöksissä julkaistun historian
Dsingis-kaa-nin sukuisista mongolein ja tatarein
hallitsijoista (sen on viimeksi julkaissut ranskaksi
Desmaisons, Pietari 1871/74).
52
Abulia (kreik. kielteinen a, ja bulff = tahto),
tahdottomuus; hermotaudin aiheuttama sielun
velttous.
Abulkasim, kuuluisin arab. kirurgi, eli
Kor-dovassa 10 ja 11 vuosisadalla.
Abuna [-Ü-], merkitsee samaa kuin abba.
Abessiinian kirkon päämies.
Abundance (engl.), hyvin runsassatoinen ja
vaatimaton sekä kestävä
puutarhamansikka-laji. Ei ole mikään herkkuhedelmä, mutta
taloudessa sopiva. IV. B. H.
Abu Nuväs (n. 760 -n. 810), ehkä etevin
arabiankielinen lyyrillinen runoilija, joka vietti
elämänsä Hårün ar Rasidin ja Aminin hovissa
Bagdadissa. Ollen yhtä nerokas ja terävä kuin
kevytmielinen ja kyynillinen saavutti hän suurta
mainetta juoma- ja rakkaudenlauluillaan.
Kuvaavaa sen ajan tavoille ja hengelle on, että hän
piti luonnotonta rakkautta sopivana aiheena
runoudelleen, ja sukkeluuksillaan ilkkui islamin
uskonkappaleita. Elämänsä ehtoolla hän
muuttui uskonnolliseksi ja sepitti maallisten
hylkimistä sisältäviä runoja (zu h di jåt). [„Dlwän
des Abu Nuwäs" (toim. v. Kremer 1855,
Ahlwardt 1861).] K. T-t.
Abu Sahrein, muinaisen eteläbabylonialaisen
Eridu-kaupungin ja Ea-jumalan pyhäkön
rauniopaikka, jota Taylor tutki v. 1855. K. T-t.
Abusimbel (Ipsambul), kylä Niilin
vasemmalla rannalla Nubiassa; läheisyydessä kaksi
suurta kallioonhakattua temppeliä Ramses II :n
ajalta (1300 e. Kr.). Ne kaivettiin esiin
hiedasta 1817 ja ovat suurenmoisimpia Egyptin
muinaisajan muistomerkkejä.
Abusimbelin temppelin fasadi.
Abusus
bü’-J, (lat.) väärinkäyttö; a. s p [-i-rituosorum et nicotianæ, alkoholin ja
tupakan väärinkäyttö. — A. non töllit usum,
väärinkäyttö ei estä (oikein) käyttämistä.
Abu Tammäm (807-846), arab. runoilija, synt.
Dsäsimissa, joka on lähellä Tiberias-järveä. A.
kirjoitti neljä eri runokokoelmaa, joista
kuuluisin on „Hamasa" (ks. t.). K. T-t.
Abutilon f-ü’-/, suku Malvaceæ-heimossa.
Kukat isoja, keltaisia t. punaisia, riippuvia.
Kotoisin Brasiliasta ja muista kuuman vyöhykkeen
maista. Meillä muutamia lajeja ruukuissa.
Abydos
y’-J. 1. Kaupunki [-Hellespontok-sen rannalla Mysiassa Vähässä-Aasiassa. A:n
kohdalta Xerxes (480 e. Kr.) yhdisti
laivasillallaan Hellespontoksen rannat. — 2.
Muinais-Egyptin vanhimpia kaupunkeja (Ylä-Egyptissä)
Niilin vasemmalla rannalla; v. 1898 löydettiin
sieltä Egyptin vanhimmat kuningashaudat.
Abt—Abydos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
