Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Acacia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
53
Acacia—Accursius
54
Acacia
kü’-J, a k a a s i a, lajirikas suku [-Mi-mosoceæ-heimossa, kotoisin tropiikeista varsinkin
Afrikasta ja Austraaliasta. Pensaita tahi
pie-nenpuoleisia puita; lehdet toiskertaan
parileh-tisiä, tahi on niiden asemesta, etenkin austr.
lajeilla, laakaruoteja, s. o. litteitä, leveitä,
lavat-tornia lehtiruoteja; valkeat, pienet kukat
mykeröissä tai tähkissä, joille monilukuiset
heteit-ten ponnet antavat kellertävän värin; useat
lajit piikkisiä. Hedelmä palko afr. lajeilla
usein nivelikkään näköinen. Jotkut, esim.
A. loplianta, meillä koristuskasveina. Tuotteita:
„gummi arabicum’ia" muutamista sisä-afr.
(esim. A. araiica) lajeista, lääke- ja
parkitus-ainetta, katekua (ks. t.), A. catechustn.
Acacia.
Academia [-e’-] ks. Akatemia.
Acajou [-kazü’] ks. Anacardium.
Acanthaceæ [-thä’-], kasviheimo, johon
kuuluu yrttejä, harvemmin pensaita etenkin
tropiikeista. Lehtiasento vastakkainen, teriö
huulimainen, usein kauniinvärinen. Meillä
kasvihuoneissa muutamia sukuja.
Acanthia lectularia [-ka’- -lä’-J, lude (ks. t.)
Acanthias [-ka’] ks. Haikala t.
Acanthocephali [-e’-] ks.
Okakärsäma-dot.
Acanthopsidae [-o’-] ks. K i v e n n u o 1
i-jäiset.
Acanthopteri [-o’-] ks Piikkieväiset.
Acanthosicyos [-1’-], suku
Cucuriitaceæ-heimossa. A. horrida, tiheäoksainen, kankea,
lehdetön, väkäinen pensas, joka
Lounais-Afri-kassa Valaskalanlahden rannoilla oleville
hiekkasärkille muodostaa tiheitä 1-1,5 m korkuisia
pensaikkoja. Seudun hottentottiasukkaat, n. s.
topnarit, käyttävät pääravintonansa tämän
kasvin pyöreitä, 15 cm paksuisia, punamaltoisia
hedelmiä ja öljyrikkaita siemeniä, joita myös
,,but-ter pits"-nimellisinä myydään Kapinaahan.
Acanthus [-ka’-], kasvisuku
Acanthaceæ-beimossa. Korkeita yrttejä tahi pensaita.
Lehdet kaartoliuskaisia, piikkireunaisia.
Huulimaiset valkeat tahi sinertävät kukat
päättei-sissä tähkissä. N. ’20 lajia, enimmäkseen
Aasian ja Afrikan aroilta ja erämaista sekä
Välimeren maista. A. ilicifolius muodostaa
tiheitä, peninkulmanlaajuisia okapensaikkoja
troopillisen Aasian, Polyneesian ja
Kaakkois-Afri-kan jokien suistomaille, A. mollis ja A.
spino-sus, ks. A k a n 11 i.
A cappella [-e’-] (it.), „kappelityylissä";
moniääninen laulu ilman soittimien säestystä.
Nimitys on arvattavasti johtunut siitä, että
pienissä kappelikirkoissa ei useimmiten ollut
urkuja, vaan oli kuorolaulu suoritettava
säestyksettä. 7. K.
A capriccio [akapri’tso] (it.), vapaa, leikkisä
musiikkikappaleen esitys.
Acapulco [-u’-], Meksikon paras satama, Ison
valtameren rannalla, n. 5,000 as. Väestö
harjoittaa maanviljelystä ja helmenpyyntiä.
Maanjäristykset ovat pari kertaa (1799 ja 1837)
melkein kokonian hävittäneet kaupungin.
Acardiacus [-1’-] (lat.), ks. A k a r d i a.
Acarina [-V-] ks. Punkit.
Acarus ks. Punkit.
Acca Larentia [läre’-], (tai L a r e n t i’n a),
muinaisroomalainen taruhenkilö, josta
kerrotaan hyvin erilaisia taruja. Tunnetuin on se.
jonka mukaan A. L. oli huonomaineinen nainen
(lupa), sitten Faustulus paimenen puoliso ja
Remuksen ja Romuluksen imettäjä. Toisista
kertomuksista käy kuitenkin selväksi, että A.
L:n tarusto alkuaan on ollut yhteydessä
roomalaisten vainajainpalveluksen kanssa (L
a-r e n t a 1 i a, juhla 23 p. jouluk.). 0. E. T.
Accaparement [akaparmä’] (ransk.),
tavaroiden ennakko-osto hintojen kohottamiseksi.
Accelerando [atselera’ndo] (it.), mus.,
lyhennettynä a c c e 1. vähitellen kiihtyvä tempo.
Accelerans ks. Hermo.
Accentor ks. Rautiainen.
Accentus ecclesiasticus [-e’- -a’-] (lat.),
„kirkollinen sanakorko"; se laji katolista
messu-laulua, jossa sävelten melodinen kulku rajoittuu
ilmentämään ainoastaan tärkeimmät sanakorot
sekä lauseiden yleisen jäsentelyn; a:ta käytetään
etenkin rukousten ja raamatullisten tekstien
esityksessä sekä psalmilaulussa. 7. K.
Accepisse
ëpi’-J (lat. = „olla vastaan [-ottanut", acci’pere = ottaa vastaan),
vastaanottotodistus.
Accept . . . ks. A k s e p t . . .
Access . . . ks. A k s e s s . . .
Accessit f-ë’-] (lat. = „on päässyt lähelle"),
lisäpalkinto; koulujen, akatemiojen y. m. s.
toimeenpanemissa kilpailuissa annettu
kunnianosoitus.
Accessorium [ëssö’-] (lat.), syrjäasia,
mukana seuraava.
Acci . . . ks. Aksi . . .
Accipitres [-i’p-] ks. Petolinnut.
Accius (Attius), Lucius (n. 170-90 e.
Kr.), roomalaisen murhenäytelmän huomattavin
edustaja; hänen tragediansa perustuivat suurten
kreikkalaisten tragediankirjoittajain teoksiin,
joita hän mukaili latinaksi, välistä sangen
vapaasti. Parissa näytelmässä hän käsitteli
rooma-lais-kansallisia aineita. Sitäpaitsi hän kirjoitti
myös didaktisia runoelmia eri aineista. — Hänen
teoksistaan on säilynyt ainoastaan vähäisiä
katkelmia, joissa ilmenee paljokin voimaa ja
vauhtia. vrt. Roomankirjallisuus. O. E. T.
Accouchement [akusma] (ransk.),
synnytys-apu, synnytys.
Accursius
u’r-J (it. Accorso), [-Franciscus (1182 -n. 1260), it. lainoppinut, lainopin
professori Bolognassa, kuuluisa teoksestaan
„Glossa ordinaria", jossa hän yhdisti ja päätti
kaikkien glossaattorien työn. Tämä teos sisälsi
selityksiä Justinianuksen „Corpus jurikseen" ja
oli keskiajan tuomioistuinten edessä itse lain
veroinen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
