Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Achté ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
59
Acinus—Acosta
60
happo; A. formicicum, muurahaishappo; A.
hydrochloratum tai hydrochloricum, suolahappo;
A. hydrocyanatum, syanivetyhappo; A.
lacti-cum, maitohappo; A. muriaticum, suolahappo;
A. nitricum, typpi- eli salpietarihappo; A.
oxa-licum, oksalihappo; A. phosphorieum,
fosfori-happo; A. picronitricum, pikriinihappo; A.
pyro-lignosum, puuetikka; A. salicylicum,
salisyli-happo; A. succinicum, merenpihkahappo; A.
sul-furieum, rikkihappo; A. sulfurosum,
rikkihapoke; A. tannicum, tanniini, parkkihappo; A.
tartaricum, viinihappo, j. n. e.
Acinus (lat.), rauhaisrakkula;
kudosmuodos-tuma muutamissa rauhasissa. lf. O-B.
Acipenser /-e’-/ ks. Sampi.
Acke (Andersson), Johan Axel
Gustaf (s. 1859), ruots. taidemaalari, on
maalannut muotokuvia (m. m. Z. Topeliuksen)
ja maisemia, osaksi Ahvenanmaaltakin, jæsa hän
on jonkun aikaa asunut. Hän on myöskin
tunnettu koristelutaiteestaan ja piirustuksistaan
Topeliuksen (appensa) kirjoihin „Lukemisia
lapsille". E. R-r.
Acker (saks. = pelto), saks. peltomitta,
käytännössä ennen metrijärjestelmää, lähipitäin 1
tynnyriala.
Ackté. A c k t é-R envall, Aino, suom.
laulajatar, s. Helsingissä 23 p. huhtik. 1876,
vanhemmat säveltai-teilija Lorenz
Xikolai Achté ja
laulajatar Emmy
Charlotta A.
Käytyänsä
Helsingin suomalaisen tyttökoulun
aloitti A.
lauluopintonsa äitinsä
johdolla ja
esiintyi ensi kerran
julkisessa
konsertissa 1893, jonka
jälkeen teki
konserttimatkan maa-seutukaupunkei-hin. Syksyllä 1894
A. matkusti
Pariisiin, jonka konservatoriin hän ensimäisenä
197:stä hakijasta hyväksyttiin. Hänen opintonsa
prof. Duvernoyn johdolla kestivät kolme vuotta.
Päätettyään opintonsa konservatorissa, jolloin
hän oopperaluokalla sai ensimäisen palkinnon,
tarjottiin hänelle paikka Pariisin suuressa
oopperassa, jonka ihailtuna primadonnana hän
sitten oli v. 1897-1903. Opintoajallaan hän
kahtena ensi vuotena nautti kannatusapua
Suomen ja sitten Ranskan valtiolta. Ensimäisen
esiintymisensä hän suoritti 8 p. lokak. 1897
Margareettana Gounod’n Faustissa ja esiintyi
sitten Juliettena saman säveltäjän oopperassa
Romeo ja Julia. Hänen useista osistaan
mainittakoon Elsa (Lohengrin), Elisabeth (Tannhäuser),
Eva (Meistersinger), Marguérite (Faust),
Sieglinde (Walküre), Mieaöla (Carmen), Benjamin
(Joseph en Egypte), Salome (Salome), Tosca
(Tosca), Nedda (Pajazzo), ensi kertaa
Pariisissa esitettäessä, Cloches du Rhinissä (sävelt.
Samuel Rousseau), ensi kertaa yleensä.
Erottuaan Pariisin oopperasta on A. tehnyt taide-
matkoja useimmissa Euroopan maissa ja
käynyt kahdesti Ameriikassa herättäen kaikkialla
huomiota ja ihailua sekä konsertti- että
varsinkin oopperalaulajattarena. V:sta 1901 naimisissa
lakit, tohtori Heikki Renvallin kanssa.
O. M-o.
A^oka [sö’-] (259-222 e. Kr.), intial. keisari;
hänen ajaltansa ovat Intian vanhimmat
piirtokirjoitukset, jotka kertovat A:n hartaista
toimenpiteistä kansansa aineelliseksi ja
henkiseksi vaurastuttamiseksi. Hänen aikanaan
pidettiin buddhalainen uskonnollinen kokous
(synodi) Pataliputrassa (Patnassa) ja
lähetyssaarnaajia lähetettiin m. m. Ceylonille. Hänen
hallitusaikansa on intialaisen buddhalaisuuden
kukoistusaika.
Aconcagua
kä’-J. 1. Ameriikan korkein
vuori Andein vuoristossa 32 ’/a0 et. lev., tulivuori.
Sen korkeuden laski Conway v. 1898 olevan
6,834 m. — 2. Maakunta Chilen tasavallassa; n.
14,000 knr, 35,000 (1905) as.; runsaasti kultaa,
hopeaa ja vaskea. A. R. B.
A condition [a ködisiö’J (ransk.), ehdollisesti:
ottaa myytäväksi ehdolla että saa palauttaa [-takaisin myymättömät, komissioniin.
Aconitum /-»’-/,
ukonhattu, suku
Ranuncu-faceæ-heimossa; korkeita
monivuotisia yrttejä pohj.
lauhkean vyöhykkeen
vuoristoseuduista. Juuret
mu-kulamaisesti paisuneita,
lehdet sormijakoisia,
alemmat usein sangen suuria;
latvassa sininen tahi
kellertävä terttukukinto:
ver-holehdistä yksi
kypärämäi-nen, terälehdet muuttuneet
omituisiksi mesiäisiksi.
Useimmissa lajeissa,
varsinkin juurimukuloissa,
väkevää, huumaavaa
myrkkyä. akonitiinia.
Meillä lycochmum
villinä lehdoissa
Karjalankannaksella, Laatokan Karjalassa ja Enontekiön
Lapissa. A. napellus ja A. cammarum yleisinä
koristekasveina.
A conto (it.), tilille, vrt. Konto.
Acorus, kalmojuuri, miekkaruohon(7ris,l
näköisiä raceæ-heimoon kuuluvia vesikasveja
pohj. pallopuoliskon kaikista osista. Juurakko
paksu, pitkä, varsi lehtimäinen, kukinto
paksu-lapakkoinen vihertävä tähkä (puikelo),
näennäisesti varren sivussa. Lounais- ja
Etelä-Suomessa harvinainen. A. calamus on 300 vuotta
sitten tuotu Aasiasta Eurooppaan. Koko kasvi,
varsinkin juurakko, ryydinhajuinen ja
-makuinen. Viimemainittua käytetään rhizoma
calami-nimellä lääkkeiksi, sitä pannaan hajuvesiin,
hammaspulvereihin j. n. e.
Acosta, Gabriel 1. Uriel (1594-1647),
syntyi Oportossa aatelisesta, katolisuuteen
kääntyneestä juutalaissuvusta. Jouduttuaan
epäilyksiin kristinuskon totuudesta, siirtyi hän
Alankomaissa juutalaisuuteen, mutta sekään ei
häntä kauan tyydyttänyt, vaan hän joutui
riitaan rabbiinien kanssa, ja hänet erotettiin
synagogasta. Myöhemmin hän taas palasi juuta-
Aino Aekty-Renvali
Aconitum.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
