- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
75-76

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Adler-Salvius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

75

Adonis—Adrianmeri

76

kaikkialla raamatussaan Jahve-nimen sijasta,
jota pitävät liian pyhänä lausuttavaksi. Ar. H.

Adonis [-Ö-], kreikkalaisten uskonnossa
luonnon vuosittaista elpymistä ja lakastumista
olen-nciva haltija. Hänet ajateltiin ihanaksi mutta
aikaisin surmansa saaneeksi nuorukaiseksi, jota
lemmenjumalatar Aphrodite hehkuvasti rakasti
ja kiihkeästi suri. Tavallisimman tarun
mukaan hänet surmasi metsästyksessä kauhea
metsäkarju. Kuoltuaan hän oli osan vuotta
manalassa vainajain kuningattaren vallassa,
toisen osan hän sai taas elää Aphroditen luona. —
Hänen juhlansa olivat pääasiallisesti surujuhlia,
joissa naiset kiihkein menoin hänen aikaista
kuolemataan itkivät. Hänen vertauskuvinaan
olivat ruukkuihin kylvetyt, nopeasti versovat ja
pian lakastuvat yrtit („Adoniin yrttitarhat").
— On arveltu Adoniin palveluksen olevan
seemiläistä alkuperää; vrt. in. m. raamatussa (Hesek.
bl{) mainittua Tammuzin itkemistä. Myöskin
Adonis nimeä on verrattu hebr. a<io?s-sanaan
(herra). Kuvannollisesti A.-nimeä käytetään
kauniin nuorukaisen, naisten hurmaajan
merkityksessä. O. E. T.

Adonis [-0’-], kasvisuku
Ranunculaceæ-heimossa. Pohj. lauhk. vyöhykkeen yrttejä, joilla
on hienojakoiset lehdet, heleänväriset yksinäiset
kukat, ja kovat teräväpäiset pähkylät. — Meillä
muutamia lajeja viljeltyinä. A. vernalis, kukat
aikaisia, isoja, keltaisia; A. cestivalis, kukat
tulipunaisia; A. autumnalis („poika
luonnonhelmassa"), kukat tummanpunaisia.

Adopteerata (lat. adoptä’re), ottaa omakseen,
omistaa; ottaa omaksi (omalle sukunimelleen)
lapseksi.

Adoptianismi (vrt. Adopteerata),
sellainen kristologinen käsitys, että Kristus
jumalallisen luontonsa puolesta on Jumalan poika
sanan varsinaisessa mielessä, mutta ihmisenä
Jumalan „ottopoika". Sen esittivät 8:nnen
vuosisadan lopulla Toledon arkkipiispa Elipandus ja
Urgellisin piispa Felix. Sitä vastustivat useat
teologit Kaarle suuren valtakunnassa, m. m.
Alkuin, ja se hyljättiin Frankfurtin (794) ja
Kooman (799) synodeissa. J. G.

Adoraalinen (lat. a<Z = -lle, ja ös = suu), eläint.,
lähellä suuta oleva.

Adoratööri (ransk. adorateur), ihailija
(etenkin naisen).

Adour [adü’r], joki Etelä-Ranskassa, saa
alkunsa Pyreneiltä ja laskee Biskayan lahteen. 335
km pitkä, joista 127 purjehdittavaa. Useita
lisäjokia.

Adoxa moschatellina [-do’ksa -t’■], t e
s-manyrtti, pieni hento vaalea lehtokasvi.
Juurakko suomuinen. Lehdet toiskertaan
sormi-lehtisiä, kiiltäviä. Pienet vihertävät kukat
my-kerömäisessä viuhkossa varren latvassa, heikosti
myskinhajuisia. Muodostaa yksin
Adoxaceæ-heimon.

Ad perpetuam memoriam [-pe’t- -o’-] (lat.),
ikuiseksi muistoksi.

Ad pias causas 1. ad pios usus (lat.),
hurskaisiin, s. o. hyväntekeväisiin tarkoituksiin;
käytetään testamenteista ja lahjoista kirkoille,
kouluille, köyhille j. n. e.

Ad protocollum [-ko’1-J (lat.), pöytäkirjaan.

Adrammelekh [-me’-], raamatun (2 Kun. k.
17„) mukaan jumala, jolle Babylonian 3efarvai-

milaiset polttivat lapsensa. Nimi on raamatussa
luultavasti turmeltunut. E. T-t.

Adrasteia
ra’s-J, alkuaan vähä-aasialainen
jumalatar, luultavasti Kybelen 1. [-Aiti-jumalat-taren toisintoja. Kreikkalaisten selityksen
mukaan Adrasteia-nimi = välttämätön, se
jota ei voi päästä pakoon. Tämän
mukaan Adrasteiaa pidettiin oikeuden ja
varsinkin rangaistuksen jumalattarena. Hänet
sekoitettiin sentähden usein Nemesis-jumalattaren
kanssa. 0. E. T.

Adrastos [-ra’s-], alkuaan luultavasti
kreikkalainen jumala-olento, jota Sikyonissa
palveltiin koorilauluilla ja -tansseilla. Tarustossa hän
kuitenkin esiintyy ihmisenä, Argoksen
kuninkaana. Hän on ottanut turviinsa ja vävykseen
Polyneikeen, Thebain entisen hallitsijan
Oidipuksen pojan, jonka hänen veljensä Eteokles oli
Thebaista karkoittanut. Auttaakseen
Polynei-kesta pääsemään takaisin oikeuksiinsa A. kokosi
suuren sotajoukon, jota hän itse ynnä Polyneikes
ja 6 muuta ruhtinasta johti („7 Thebaita
vastaan") ; näistä vain A. jäi eloon. 10 vuotta
myöhemmin A. kaatuneiden sankarien poikien
(epigonien) avulla valloitti Thebain. O. E. T.

Ad referendum [-ren-] (lat.) ks.
Referendum.

Ad rem (lat.), asiaan.

Adrenaliini (lat. ad = luo, ja ren =
munuainen) , liikamunuaisissa (ks. t.) oleva
aine, jota käytetään verisuonia supistavana
lääkkeenä. ’ M. O-B.

Adressaatti (vrt. Adressi), kirjeen
vastaanottaja, kirjeensaaja. — Adressantti,
kirjeen iähettäjä.

Adresseerata (vrt. Adressi), osoittaa,
varustaa osoitteella. — Adresseerautua,
kääntyä puhuessaan jonkun puoleen.

Adressi (ransk. adresse). 1. Osoite,
tiedonanto henkilön olin- tai asuinpaikasta j. n. e.;
osoite kirjeissä ja lähetyksissä. — 2.
Virallisesti tai juhlallisesti julkituotavien toivomusten
tai tunteiden kirjallinen esitys. (Esim.
Eurooppalainen a. ja Kansalaisadressi).

Adressikalenteri, osoitekalenteri.

Adria, kaupunki Italiassa Rovigon
maakunnassa, Biancon kanavan varrella 15,678 as.
(1901). Kaunis tuomiokirkko. Käy kauppaa
kaloilla, viljalla, karjalla ja hevosilla. Oli
muinoin A:n meren rannalla, mutta on nyt maan
nousennan ja Pon deltan kasvamisen vuoksi 22
km päässä merestä.

Adrianmeri, Välimeren lahti, joka luoteiseen
ilmansuuntaan tunkeutuu Italian ja Balkanin
niemimaiden väliin. Sen yhdistää
Joonianme-reen Otranton salmi (80 km leveä). Sen pituus
on noin 730 km, leveys n. 120-180 km ja
pinta-ala n. 130,000 km3. Itäinen ja läntinen
rannikko ovat hyvin erilaiset. Läntinen on eheä,
matala ja saareton sekä yleensä vailla hyviä
satamia; poikkeuksia ovat Venetsian, Anconan
ja Brindisin satamat. Itäisellä rannikolla, joka
on kallioinen ja jyrkkä, on runsas saaristo
ja paljon lahtia, joista monet muodostavat hyviä
satamia, kuten Triest, Fiume, Pola, Cattaro,
Zara y. m. Huomattavimmat Adrianmereen
pistävät niemimaat ovat länsirannikolla se
niemi, jonka muodostaa Monte Gargano, ja Pon
yhä laajeneva deltamaa, ja koillisessa Istrian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0052.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free